Keskisuomalainen kirjoitti 23.8.2016 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin siivouksesta, jossa rekisteristä poistetaan ne yhdistykset, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia PRH:lle vuoden 1995 jälkeen. PRH:n julkaisemalla poistolistalla on noin 2500 keskisuomalaista yhdistystä.
Yhdistyksiä on perustettu ja lakkautettu aina. Monen listalta löytyvän yhdistyksen nimestäkin voidaan päätellä, että ne edustavat selkeästi mennyttä aikaa. Toimintansa lopettaneen yhdistyksen poistaminen rekisteristä tuskin tuottaa harmia kenellekään. Mikäli yhä toiminnassa oleva yhdistys kuitenkin löytää itsensä PRH:n poistolistalta, se saa jatkaa olemassaoloaan yksinkertaisimmillaan sähköposti-ilmoituksella. Yhdistysrekisteristä poiston ”uhka” on toki todellinen, mutta ongelma on ratkaistavissa varsin pienellä panostuksella. Apua ja neuvoja jatkamisilmoituksen tekemiseen tai toiminnan lakkauttamiseen ja uudelleenjärjestämiseen on saatavissa esimerkiksi Suomen Nuorisoseuroilta, Keski-Suomen Kyliltä, ProAgrialta tai Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen Järjestöpalveluilta.
2000-luvulla suomalainen kansalaistoiminta on muuttunut yhä enemmän pop-up-henkiseksi. Jotkut yhdistykset ovat muuttuneet palveluntuottajiksi ja harrastustoiminta organisoituu yhdistyksen sijasta yritysmuotoon. Yhdistykseksi järjestäytyminen tai yhdistyksen säilyttäminen on yhä tärkeää silloin, kun yhdistys esimerkiksi omistaa kiinteistön tai muuta varallisuutta tai harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. PRH:n siivousoperaatio ei ota kantaa siihen, onko yhdistyksellä omistuksessaan vaikkapa satavuotias seurantalo. Talon omistussuhteen säilyttäminen on kiinni yhdistyksen jäsenten aktiivisuudesta.
Sosiaalinen media ja internet ovat hieman vähentäneet ihmisten tarvetta kokoontua saman katon alle, mutta teatteria, kuorolaulua ja jalkapalloa on vaikeata harrastaa netin välityksellä. Monet seurantalot ovat tällä hetkellä vajaakäytöllä, ja samaan aikaan lähistöllä joku kaveriporukka saattaa miettiä, että mistä saisivat lautapeliturnaukselleen tilat. Keski-Suomessa yhdistysten omistuksessa on massiivinen kiinteistöresurssi, jonka laaja-alaisempi hyödyntäminen erityisesti maaseudulla vähentäisi ihmisten tarvetta matkustaa kuntakeskuksiin tapaamaan toisiaan ja harrastamaan.
Toivon, että kaikki toimitiloja hallinnoivat yhdistykset miettisivät voisiko omaa taloa tarjota laajemmin paikallisyhteisön käyttöön. Ovatko esimerkiksi nuoret löytäneet talon? Lisäämällä käyttöastetta yhdistys voisi samalla saada esimerkiksi lisää talkooväkeä tai vuokratuloja talosta huolehtimiseen. Talojen ja toiminnan yhdistämiseksi avataan yhdistystori.fi-verkkopalveluun toimitilahakemisto vuodenvaihteessa.
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Suomen Nuorisoseurat ry:n Keski-Suomen Aluetoimisto, Keski-Suomen Kylät ry ja ProAgria Keski-Suomi käynnistivät huhtikuussa Wolmar-hankkeen, jonka aikana kerätään ja välitetään tietoa yhdistysten omistamista ja hallinnoimista toimitiloista. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tavoitteena on, että paikallistoiminnan tärkeät paikat säilyvät ja kehittyvät.
Niko Jokinen
projektityöntekijä
Wolmar-hanke
https://www.facebook.com/wolmarhanke/
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Huhti-toukokuun vaihteessa kuohahti muutakin kuin skumppa, nimittäin hyvinkin polarisoitunut aluepoliittinen keskustelu. Vastakkainasetteluun liukui pääministeri Sipilä haluamalla pitää koko maan asututtuna, ja toteamalla että keskittämisen sijaan kilpailuedulle edullisempaa on hajauttaminen. Tästäkös vihreä kunnanvaltuutettu (Helsingistä, tietty) Hannu Oskala riemastui ja latasi täyslaidallisen: "Kaupungeissa on koulutus, työpaikat, talouskasvu ja tulevaisuus. Kainuussa on kylmää, metsää ja eläkeläisiä". Talousnäkymistä ja työpaikoista Oskala tuumaa: "Ei sinne mitään uutta taloutta synny. Jos olisi syntyäkseen, olisi jo. Ei ole. Eikä tule." Lisäksi Oskala on huojentunut siitä, että maaseutu tyhjentyy ihmisistä itsestään, niin koko maan asuttuna pitäminen ei tule kalliiksi. Oskalan motto kun on ”maailma pelastetaan kaupunki kerrallaan”. Hups keikkaa.
Nuorten Keski-Suomen, tutummin Nuksun kaikissa toiminnoissa kiinnitetään tänä vuonna erityistä huomiota nuorten vaikuttamiseen edistämiseen. Vaikuttamisen edistäminen ei tokikaan ole vain tämän vuoden juttu, onhan Nuksu koordinoinut jo pitkään Jyväskylän Lasten Parlamenttia että maakunnallisen Nuorten Ääni Keski-Suomessa (NÄKS) –vaikuttajaryhmän toimintaa.
Viimeisen vuoden aikana NÄKS-ryhmän kanssa on koottu ns. lasten ja nuorten huoneentaulut päättäjille, ohjaajille sekä vaikuttajalapsille ja –nuorille. Lisäksi on järjestetty mm. monenlaisia päättäjien ja nuorten kohtaamisia: NÄKS ryhmä on käynyt tapaamassa mm. Keski-Suomen kansanedustajia sekä kunnanjohtajia ja sivistysjohtajia, minkä myötä nuorten vaikuttaminen nytkähti monessa kunnassa selvästi eteenpäin.
Vuoden pyöräilytekonakin palkittu Lastipyörälainaamo on jälleen avautunut Kansalaistoiminnankeskus Matarassa talvitauon jälkeen. Pyörien lainaaminen on viime kesän tapaan täysin ilmaista.
Lainaamosta kuka tahansa voi saada maksutta käyttöönsä sähköavusteisen tavarapyörän 1-3 vuorokaudeksi. Tarjolla on kaksi- ja kolmepyöräisiä sähköavusteisia lastipyöriä, raskaankin lastin kuljettamiseen sopiva sähköavusteinen taakkapyörä ja kahden lapsen kuljettamiseen sopiva pyörän peräkärry.