Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Pidän haasteellisesta työstä ja haluan kehittyä työssäni. Olen tehnyt reilun kymmen vuotta työtä kunnissa ja kuntayhtymissä. Tuolloin järjestökenttä on ollut yhteistyökumppani. Nyt yhteisökoordinaattorina toimiessa olen päässyt näkemään järjestötoiminnankenttää läheltä ja hyvin erilaisista lähtökohdista. Kahden vuoden työkokemus järjestökentältä on ollut antoisa ja erittäin avartava.

Somerkiven (2011, 16) mukaan järjestöillä on erityisiä tehtäviä ja ominaisuuksia verrattuna julkiseen tai yksityiseen sektoriin. Järjestöt edustavat mm. vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, ja toiminta perustuu dialogisuuteen, yhteisöllisyyteen ja luottamuksellisuuteen. Lisäksi enemmän kuin muilla sektoreilla, järjestökentällä painottuvat aatteellisuus, arvot, identiteetti ja moraali. Lähtökohtina toiminnassa ovat aatteellinen tarkoitus ja järjestön jäsenistön tahto sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.

Vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen näkyvät kahden vuoden työskentelyn jälkeen täällä Matarassa. Ja ne koetaan erityisen tärkeäksi. Mataran toimijat ovat löytäneet yhteisiä rajapintoja yhteisen hyvän löytämiseen ja sitä kautta hyvinvointia kuntalaisille. Samalla verkostoituminen näkyy siinä, että toimijat tekevät mielellään yhteistyötä Mataran ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on kuun lopussa toteutettava Tourujoen Yö-tapahtuma.

Tourujoen Yö on yhteisöllinen kulttuuritapahtuma, joka tarjoaa ohjelmaa kaikenikäisille. Tapahtuman toteuttajina on Mataran toimijoiden lisäksi, Valon kaupunki ja Jyväskylän Kangas-hankkeet, joukko paikallisia yrityksiä ja järjestöjä. Kaikkien työpanosta tarvitaan, jotta tapahtuma saadaan toteutettua. Tapahtuma tarjoaa ihmisille ohjelmallisten elämysten lisäksi tutustumismahdollisuuden Mataraan ja järjestötoimijoihin sekä mahdollisuuden ostaa myyntikojuilta erilaisia tuotteita. Ennen kaikkea Tourujoen Yö-tapahtuma tarjoaa niin meille toimijoille kuin kaikille kävijöille mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemiseen ja sen vahvistamiseen. http://matara.fi/index.php/fi/ajankohtaiset/kalenteri/icalrepeat.detail/2013/09/28/163/-/tourujoen-yo

Mataran yhtenä arvonahan on yhteisöllisyys, jonka kautta me työntekijät haluamme yhdessä luoda tekemisen iloa ja avoimuutta sekä vahvistaa osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Syksyisin terveisin,

Sari Naappi

Lähde:
Somerkivi, P. 2011. Johtajana järjestössä. Helsinki: Hakapaino Oy.

Työpaikkoja etsivälle on käytössään useita avoimia työpaikkoja tarjoavia sivustoja. Jopa useita kymmeniä sivustoja löytyy äkkiä googlettamalla. Isommat yritykset, kaupungit ja kunnat ilmoittavat omat avoimet työpaikkansa omilla sivuillaan samoin valtion organisaatiot esim. KELA.

Yhdistysten ja järjestöjen avoimet ns. kovan rahan työpaikat voi ilmoittaa haluamallaan sivustolla ja työhallinnon mol.fi –sivusto on niistä varmaan käytetyin. Oman haasteensa niin yhdistyksille itselleen kuin työttömille työnhakijoille on aiheuttanut palkkatukityöpaikkojen löytäminen. Työpaikkojen näkyvyys on ollut huonoa, niitä kun ei ole voinut markkinoida kunnolla työhallinnon sivuilla. Työpaikkojen näkyvyys on rajoittunut lähinnä yhdistysten omille www-sivuille ja TE-toimiston virkailijan aktiivisuuteen tarjota tukityöpaikkaa työnhakijalle. Tietoa niistä ei välttämättä ole saanut, jos ei itse ole osannut kysyä, koska paikkoja on tarjottu ”harkinnan” mukaan tukikelpoiselle työnhakijalle.

Joidenkin työkkäreiden ilmoitustaululta on voinut käydä katsomassa alueen tukipaikkoja. Nyt TE-toimistopalveluiden uudistustuessa asiakkaita ohjataan käyttämään yhä enemmän sähköisiä palveluja, joten 6-8 kuukauden välein tapahtuneet henkilökohtaiset tapaamiset virkailijan kanssa harvenevat entisestään ja tukityöpaikkojen tarjonta ja näkyvyys jäävät entistä heikommalle.

VälittäjäPLUS reagoi nopeasti tähän osahanketoimijoista nousseeseen tarpeeseen ja rakensi Palkkatuki.fi–sivuston, jonne kaikki keskisuomalaiset 3. sektorin toimijat voivat ilmoittaa avoimet tukityöpaikkansa. Sivuston näkyvyyttä ja markkinointia lisätään tämän syksyn aikana. Palkkatuki.fi on myös facebookissa, käy tykkäämässä!!

http://palkkatuki.fi/
https://www.facebook.com/Palkkatuki

Paluu Tulevaisuuteen -seminaari 22.8.2013 Veturitallilla
VälittäjäPLUS ja osahankkeet esittelevät kehittämistyötään kokemusasiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa!

Tervetuloa!

http://www.kyt.fi/index.php/valittajaplus-valittajaorganisaatiohanke/ajankohtaista-2

Päivän ohjelma: http://kyt.fi/images/Paluu_tulevaisuuteen_Kutsu_ja_ohjelma.pdf

Sitovat ilmoittautumiset alla (tai kutsussa) olevan linkin kautta 7.8. mennessä:

https://docs.google.com/forms/d/1LYMcwp1y6eT5c3GOr3nVX8Wdg14nGALzZurAKPa4Mv4/viewform

Ei olla kantona kaskessa vaan KANTO – hankkeessa!

Niin työllistymiselle kuin työllistämiselle on usein monia esteitä. On niin sanotusti liian monta kantoa kaskessa. Varsinkin järjestöissä ja yhdistyksissä tekemätöntä työtä olisi usein tarjolla ja tarve työntekijälle saattaa olla hyvin konkreettinen, mutta työtä saattaa olla tarjolla osa-aikaisesti tai epäsäännöllisen säännöllisesti. Myös kassakaapin sisältö sanelee omat ehtonsa työntekijän palkkaamiselle.

Toisaalla työnhakija puolestaan miettii omaa työllistymistään ja sen esteitä tai ilman koulutusta oleva ihminen sitä ”omaa alansa” tai ”mikä minusta tulisi isona” kysymyksiä.

Kansalaistoiminnankeskus Matara ja KANTO – hanke

Kansalaistoiminnankeskus Matara on monien mahdollisuuksien paikka niin työllistyä ja työllistää kuin myös oppia uutta. Kanto – hankkeen tiimoilta tätä mahdollisuutta kehitetään edelleen. Hankkeessa niin työnhakijat kuin Mataran järjestöt ja yhdistykset työnantajina kohtaavat toisensa. Hankkeessa kartoitetaan näitä järjestöjen työllistämistarpeita ja löydetään erilaisia keinoja työllistää työnhakija järjestöön esimerkiksi palkkatuen tai työkokeilun avulla. Samalla KANTO – hankkeen työhönvalmentajat auttavat työnhakijoita työnhaussa ja työllistymisessä niin Mataran järjestöihin kuin myös avoimille työmarkkinoille. Erityisesti hankkeen tiimoilta autetaan maahanmuuttajia, korkeasti koulutettuja työttömiä, vastavalmistuneita tai ilman tutkintoa olevia ihmisiä.

Toukokuussa alkaneessa hankkeessa työskentelevät työhönvalmentajina Mikael Isomäki ja allekirjoittanut. Projektipäällikkönä toimii Antero Mikonranta. Kanto on vielä aika nuori kanto, mutta muutamia työnhakijoitakin on iloksemme tullut jo mukaan. Seuraavaksi työhönvalmentajat alkavat sopimaan vierailuaikoja Matarassa toimiviin järjestöihin ja toimijoihin. Ehdimme varmasti muutaman järjestön tapaamaan ennen kuin talo hiljenee kesälomien ajaksi. Lomien jälkeen kolkuttelemme uudestaan järjestöjen ovia ja jatkamme kartoitusta mahdollisista työllistämistarpeista.

Luodaan yhdessä uusia väyliä niin työllistää kuin työllistyä!

Hyvää ja aurinkoista kesää toivottaen,
Teija Huuhka

Nyt se alkaa olla paketissa! Kimppa-hankkeen matka kesti melkein viisi vuotta ja minä sain kulkea siinä mukana reilut neljä vuotta. Matkaan mahtui monenlaista mäkeä, mutkaa ja tasaista maastoakin aina välillä. Elämän matkalaukkuun sain Kimpasta monenlaista oppia ja muistoa.

Kimppa-hanke alkoi vuonna 2008 ja sitä hallinnoi Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys. Kimpan päämääräksi oli asetettu haja-asutusalueiden ikääntyvien arjen hyvinvoinnin tukeminen. Hankeaikana tutuksi tulivat Korpilahti, Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kannonkoski ja Saarijärvi sekä monet niiden kylät Lokakylästä Moksiin ja Mahlusta Vuoskoskelle. Tutuiksi ja jopa rakkaiksi tulivat tällaiselle tunteikkaalle, karjalaiset sukujuuret omaavalle monet, monet alueiden ikäihmiset, mummot ja papat sekä monet muut verkostojen kanssamatkalaiset. Ikävä tulee!

Hankkeessa oli keskeiseksi työmenetelmäksi valittu kumppanuuspöytä-malli. Siinä saman pöydän ääreen koottiin alueiden ikäihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneita – mukana oli niin virkamiehiä, järjestötoimijoita kuin ihan tavallisia kansalaisia, jotka halusivat vaikuttaa sekä auttaa konkreettisesti oman paikkakuntansa ikäihmisiä. Huoli oli monella suuri, suurin huolista oli ikäihmisten yksinäisyys.

Kumppanuuspöydässä oltiin kaikki tasavertaisia mökin mummosta kunnanjohtajaan. Oli siinä opettelemista, niin tasavertaisuudessa kuin yhdessä toimimisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Sitkeästi kun me hanketyöntekijät jaksoimme uskoa siihen, että yhdessä olemme enemmän, hankalimmatkin vastarannankiiskit alkoivat uida myötävirtaan. Salassa nurkan takana tuli pyyhittyä muutama tuskanhiki ja ilonkyyneleitä onnistumisista vuodatin ihan avoimestikin.

Vaan kyllä se kannatti. Kumppanuuspöydät jatkavat eloaan ja kehittymistään kaikissa hankekunnissa. Hankkeen loppuseminaarissa tutkijatohtori Harri Raisio arvioi kumppanuuspöytä-mallin toimivan hyvin suoran kansalaisvaikuttamisen uusilla areenoilla, keskustelevan demokratian välineenä. Upeaa! Suuren suosion saavuttaneet ikäihmisten yhteisölliset tapahtumat saavat jatkoa, Kivijärven Ilonpäivä on taas syyskuussa ja Korpilahden Tikkalassa Ole ystävä minulle -tapahtuma järjestettiin ilman hanketta jo alkuvuodesta. Alueiden vapaaehtoistoiminta jatkaa kehittymistään osana palvelujärjestelmää. On hyvä ja helppo hypätä pois juuri tällä pysäkillä – matka kimpassa/Kimpassa kehitti ainakin tätä työntekijää ja ihmistä.

”Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat kulkea pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa.”
- Afrikkalainen sananlasku

Tuija Seppänen

ps. Kimpan loppuraportti on luettavissa osoitteessa www.kssotu.fi