Syksyn aikana minulla oli kaksi eri lentomatkaa ja siinä tuli törmättyä sellaiseen " byrokratiaan", jollaiseen en ole aiemmin törmännyt. Lentokentällä tuli muutamia mutkia matkaan. Ensimmäinen tapaus oli, kun elokuussa minulla oli työmatka ja matkaseurueeseen kuului seitsemän kuuroa matkustajaa ja kaksi viittomakielen tulkkia. Varasin ryhmällemme normaalisti lentoliput matkatoimiston kautta. Lähtöpäivänä jokainen ryhmästämme teki itse omat lähtöselvityksensä, paitsi yhden matkustajan nimestä puuttui yksi kirjain ja hän sen takia joutui menemään virkailijan tiskille. Silloin virkailija huomasi meidän ryhmämme ja jäimme kaikki "kiinni". Meidän kaikkien nimet merkittiin deaf-listalle ja lisäksi lentoemäntä järjesti meille lentokoneessa istumapaikat uudelleen, koska muutaman ryhmäläisemme paikat olivat alun perin varauloskäyntien kohdalla ja ne paikat eivät ole kuuroille sallittuja. Lisäksi lentoemäntä kävi tulkin kanssa jokaisen luona kertomassa turvallisuusasiat; pelastusliivit ja hengitysmaski… Hyvää palvelua!
Jyväskylä on oiva esimerkki kunnasta, jossa järjestöjen toimintaa tuetaan monipuolisesti. Monella järjestöpositiivisuuden mittarilla Jyväskylällä menee hyvin: kaupunkimme myöntää järjestöavustuksia ja antaa maksuttomasti tiloja yhdistysten käyttöön. Lisäksi Jyväskylä panostaa ylipäätään yhdistys- ja kansalaistoiminnan paikkoihin. Kaupunki rahoittaa osaltaan Kansalaistoiminnankeskus Mataraa, ja näin yhdistyksille voidaan tarjota kohtuuhintaisia kokous- ja toimintatiloja.
Tuore Keski-Suomen kuntatutka* kertoo järjestöpositiivista viestiä muualtakin maakunnastamme. Myös muissa kunnissa järjestöjen toimintaedellytyksiä turvataan mallikkaasti tila- ja avustuskäytännöin. Tätä myönteistä tilannekuvaa Keski-Suomen kunnista saimme nostaa esiin puheenvuorossamme valtakunnallisessa SOSTEtalk! -tapahtumassa 7.10.2019 Tampereella.
PAIKKO
Osaamistodistus on yksi mataralainen innovaatio, jonka kehittäminen on hyvin olennaiselta osaltaan riippuvainen tästä vapaasta ilmapiiristä. Keskustelujen kuluessa saatu palaute, ehdotukset siitä, miten toimintaa tulisi suunnata ja näkemykset erilaisten kohderyhmien tarpeista saada osaamisensa esille, ovat muokanneet toimintaa. Ilman Mataraa PAIKKO ei olisi sitä mitä se on nyt.
Elokuun lopussa lanseerattu selainpohjainen osaamistodistustyökalu ja sen kehittämistyö ovat hyvä esimerkki siitä, millaisiin innovaatioihin hyvä työskentely-ympäristö johtaa. Kehittämisessä on huomioitu ammatillisen koulutuksen vaatimukset ja hallinnolliset ja lainsäädännölliset aspektit. Hyötyanalyysissa on pohdittu osaamistodistuksen tarpeellisuutta erilaisten organisaatioiden ja kohderyhmien näkökulmasta. Jo suunnitteluvaiheessa on voitu huomioida erilaisia toiminnan esteiksi mahdollisesti nousevia asioita.
Jos ajattelee kymmentä vuotta eteenpäin, se tuntuu pitkältä ajalta. Taaksepäin katsottuna se tuntuu hujahtaneen nopeasti. Suomen nuoret lesket ry:n perustamiskokous oli syyskuussa 2009. Leskien vertaistukitoiminta oli alkanut Jyväskylässä jo kymmenkunta vuotta aiemmin ja sitä oli toteutettu ensin vapaaehtoisvoimin ja sitten RAY:n projektirahoituksen turviin. Valtakunnallista yhdistystä oli suunniteltu jo pidemmän aikaa. Myös rahoittaja näki tarpeen toiminnalle, Suomen nuoret lesket ry sai alusta alkaen yleisavustuksen toimintansa tueksi.
Yhdistyksen toiminta-ajatus on alusta alkaen ollut Vertaistuesta voimaa surun keskellä. Kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut valtavasti ja resurssitkin kasvaneet. Vertaistukea on tarjolla ryhmissä, viikonlopuissa, tapahtumissa, verkossa ja puhelimitse. Vapaaehtoisilla on tärkeä rooli vertaistukitoiminnassa. Monet perustamiskokouksessa haaveillut asiat ovat toteutuneet, mutta toisaalta toiminnan tarve on kasvanut ja laajentunut.
