Joulukuu on mitä sopivin kuukausi kirjoittaa Mataran blogiin vapaaehtoistoiminnasta. Joulukuun ensimmäinen viikko on nimittäin vapaaehtoistoiminnan viikko.
YK:n yleiskokous päätti vuonna 1984 julistaa joulukuun 5. päivän kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä ryhtymään vapaaehtoisiksi. Tänä vuonna teemana on nuorten toimijoiden huomioiminen vapaaehtoistoiminnassa.
Itsenäisyyspäivän takia tuo ajankohta on meille suomalaisille vähän huono. Siitä syystä 4. 12. on nyt nimetty Vapaaehtoisten päiväksi. Päivän tarkoituksena ovat samanlaiset asiat kuin YK:n Vapaaehtoistoiminnan päivällä; osoittaa kunnioitusta ja arvostusta vapaaehtoistyölle sekä tehdä toimintaa entistä näkyvämmäksi.
Suurissa katastrofeissa vapaaehtoistoiminnan voima näkyy selvimmin. YK:n pääsihteeri kirjoittaa kuitenkin, tervehdyksessään vapaaehtoisille, hiljaisten kriisien voittamisesta. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon yksinäisten ja köyhien ihmisten keskuudessa. Vaikka niistä ei revitä suuria otsikoita, työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa.
Nykyään ihmiset eivät halua enää sitoutua vapaaehtoistoimintaan niin pitkäksi aikaa kuin aikaisemmin. Se on ymmärrettävää, kun tietää, että vapaaehtoiset ovat erityisen vastuuntuntoisia ihmisiä ja haluat pitää kiinni siitä, mitä ovat luvanneet. Toisaalta elämä on muuttunut monilla elämän osa-alueilla projektimaiseksi; pätkätöitä, osa-aika eläkkeitä, monta kotia… Onneksi vapaaehtoistoimintaa organisoivat ovat vähitellen oppineet rakentamaan tehtäviä ja toimintatapoja, joihin sopii kertaluonteinen tai projektimainen työskentely.
Tutkimuksin on osoitettu, että pyydettäessä ihmiset vastaavat usein myönteisesti vapaaehtoistoiminnan kutsuihin, kun vain tehtävään voi ryhtyä heti ja se vastaa omia arvoja. Lari Karreinen vertaa hauskasti vapaaehtoistoimintaan sitoutumista avioliittoon sitoutumiseen. Vapaaehtoistoiminnassa, samoin kuin avioliittoa pohdittaessa, on hyvä käydä ensin treffeillä ennen kuin tehdään päätöksiä vakavammasta sitoutumisesta. Meidän vapaaehtoistoimintaa organisoivien olisi hyvä nyt keksiä pikadeittejä, joiden avulla yhä useampi saisi tuntumaa siitä, mitä vapaaehtoistoiminta voi tarjota oman elämän rikastuttamiseksi.
Parhaimmillaan tai puhtaimmillaan vapaaehtoistoiminnan eetos toteutuu silloin, kun tehtävään valittaisiin vapaaehtoinen, vaikka rahaa olisi yllin kyllin. Ei puhuttaisi rajapinnoista eikä siitä haittaako toiminta jotenkin liiketoimintaa. Näitä tehtäviä on vaikka kuinka paljon; esimerkkeinä tukihenkilötoiminta, vertaisryhmän ohjaaminen ja kaikki muu toiminta, mitä ohjaa sisäiset motiivit ja arvot.
Pidän vapaaehtoistoimintaa yksinkertaisimpana keinona taistelussa osattomuutta vastaan. Se tosiaankin tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoiset työskentelevät muuttaakseen maailmaa - pienissä ja suurissa ympyröissä.
Olen ylpeä siitä, että meillä Jyväskylässä on aktiivinen Valikko -verkosto. Järjestämme tällä joukolla Vapaaehtoistoiseksi! –messut maanantaina 2.12. 2013 – Matarassa, missäpä muualla. Helsingissä on järjestetty jo monta kertaa vapaaehtoistoiminnan Menu –messut, mutta tietääkseni missään muualla Suomessa messuja ei ole järjestetty – hyvä ValikkoJyväskylä! Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden saavuttamisessa ja lainsäädännön järkiperäistämisessä suurimmatkin toimijat ovat liian pieniä yksinään.
Yhdistys perustetaan perustajajäsenien näkökulmasta tärkeän tai tarpeellisen tehtävän ympärille. Tehtävää toteutetaan toiminnan kautta. Perustoiminnan lisäksi yhdistyksissä toimivilla on hoidettavana mm. yhdistyksen hallinnointi, taloudenhoito, viestintä ja kehittäminen omine kysymyksineen, jotka saattavat joskus olla päätä vaivaavia ja voimia vieviä. Kysymykset ovat yhteisiä kaikille yhdistyksille ja järjestöille.
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestöjen tuki- ja kehittämispalveluiden tehtävänä on auttaa yhdistystoimijoita mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja yhdistystoiminnan haasteissa. Yhdistystoimija voi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa tai käydä juttelemassa paikan päällä asioista. Lisäksi tuki- ja kehittämispalvelut järjestävät erilaisia kursseja tai koulutuksia, joissa saa ajankohtaista tietoa yhdistystoiminnan eri näkökulmista. Koulutuksia on kolmenlaisia: pienoiskursseja yhdistystoiminnan perusasioista, yleisöluentoja ja -tilaisuuksia järjestötoimijoille ajankohtaisista asioista ja koulutuskokonaisuudet järjestötoimijoille ja erityisesti ammatikseen järjestöissä toimiville henkilöille. Koulutuksia toteutetaan maakunnan eri alueilla.
Koulutusten tavoitteena on lisätä yhdistyksissä toimivien tietoa ja osaamista ja helpottaa sitä kautta yhdistyksen hallinnointiin ja kehittämiseen liittyvää työtä. Näin toimijoiden voimavaroja riittää enemmän itse toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutusten suunnittelussa kuunnellaan yhdistystoimijoiden tarpeita ja koulutuksia toteutetaan joustavasti tarpeiden mukaan. Vinkkejä ensi vuoden koulutussuunnitteluun otetaan mielellään vastaan!
Loppuvuonna toteutettavia koulutuksia ovat mm. Pähkinöitä pussiin! – eväitä projektisuunnitteluun yhdistyksille (yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Sovatek –säätiö), Virtuaalinen iltakoulu luottamushenkilöille aiheena Hyvin hoidettu sisäinen valvonta! (yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry), Yhdistys työnantajana sekä Palkkatuella työllistäminen yhdistyksissä –koulutusillat. Tietoa koulutustarjonnasta ja koulutusten esitteet löydät www.yhdistystori.fi – portaalin Koulutusta ja tapahtumia – sivulta. Tilaamalla Yhdistystorin – uutiskirjeen saat tietoa myös suoraan sähköpostiisi.
Osaamisen lisäämisen lisäksi koulutukset ovat mainioita paikkoja kohdata ja tavata muita yhdistyksissä toimivia aktiiveja. Kokemusten ja vinkkien vaihto tuo oman lisäarvonsa koulutusten antiin. Kannattaa siis tulla mukaan koulutuksiin!
Koulutusterveisin Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
JAPA ry:n toimistolla on tänä syksynä touhuiltu paljon kestävän liikkumisen edistämiseen ja energiansäästöön liittyvien tapahtumien ja projektien parissa. Yksi konkreettisista edistämistoimenpiteistä on Mataran työntekijöiden käyttöön hankittu sähköpyörä. Elokuusta saakka mataralaiset ovat päässeet hurauttamaan nopeasti ja ilman hikeä palavereihin ja tapaamisiin sähköjopolla nimeltä Matara. Mataralla isommatkin paketit saa haettua postista ilman autoa, kun kiinnittää jopon perään tavarankuljetukseen tarkoitetun peräkärryn.
Sähköpyöräily on huoletonta ja hauskaa. Keskusta-alueella sähköjopo päihittää auton nopeudessa mennen tullen, eikä aikaa tuhraannu parkkipaikan etsimiseen. Autoiluun verrattuna sähköpyöräily on lisäksi ekologista ja edullista. Yhden bensiinilitran sisältämällä energialla sähköpyöräilijä kulkee jopa 550 kilometriä.
Mataran sähköjopoa ovat päässeet syksyn aikana koeajamaan muutkin kuin Mataran oma väki. Vauhdin hurmaa on päässyt kokemaan eri tapahtumissa, joissa kaikki kiinnostuneet ovat päässeet testaamaan sähköjopoa. Pyörällä onkin ajettu syksyn aikana jo satoja kilometrejä, sitä on päässyt koeajamaan muun muassa Kulttuurisuunnistuksessa Kankaan alueella, Liikkujan viikon tapahtumissa kävelykadulla ja yliopistolla sekä Tourujoen yössä. Lisäksi Mataran omalle väelle on järjestetty koeajo- ja opastustilaisuuksia pyörän käytöstä.
Opastus- ja koeajotilaisuuksissa on ollut hauska huomata, kuinka koeajajat ovat palanneet testiajoltaan iso hymy naamalla. Eka kerta on mieleenpainuva kokemus. Hassu tunne, kun pyörä liikkuu kevyesti, melkein kuin itsestään. Ja ennen niin raskailta tuntuneet mäet pääsee ylös kuin heittämällä. Epätodellista, ja niin hauskaa!
Meillä on ollut perheessämme oma sähköpyörä nyt vuoden verran. Sinä aikana meistä on tullut erottamaton kaksikko, kovin helpolla en pyörästä enää luopuisi. Sähköfillari on todellinen arjen pelastaja, sen ansiosta kahden pienen lapsen hoitoon vienti sujuu kevyesti ja nopeasti. Peräkärry kiinni pyörään, lapset kärryyn ja hoitoon, ja sen jälkeen töihin. Tavallisella pyörällä ylimääräinen painolasti tuntuu varsinkin ylämäissä, mutta sähköpyörällä raskaimmatkin mäet hoituvat ilman maitohapoilla olevia reisiä ja hikistä niskaa. Sähköpyörä onkin varsin mainio kakkosauton korvike!
Sähköpyörä on kuitenkin monelle vielä kovin tuntematon menopeli. Lyhyesti sanottuna se on kuitenkin vain polkupyörä, jota on kevyempi polkea. Sähköpyörä ei siis ole mopo, sillä sähköavustus toimii vain poljettaessa, ja sähköpyörän moottori sammuu, kun pyörän vauhti on yli 25 kilometriä tunnissa. Yhdellä latauksella voi ajaa pyöräilijän painosta ja pyöräilyolosuhteista riippuen 30-100 kilometriä. Sähköpyörän akun voi irrottaa pyörästä ja ladata sisällä kännykän tapaan.
Mataraan sähköjopo on hankittu osana JAPA ry:n hallinnoimaa, Liikenneviraston rahoittamaa ”Kulje viisaasti – Liikkumisen ohjaus kolmannella sektorilla” -hanketta. Hankkeessa ihmisiä kannustetaan kulkemaan työmatkat lihasvoimin, bussilla tai kimppakyydein, tavoitteena Mataran työntekijöiden työmatkaliikkumisesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen.
Parhaillaan vietetään valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Liikenne on suurimpia hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia, joten vaihtamalla henkilöauton fillariin – joko tavalliseen tai sähköistettyyn – vähennät omalta osaltasi liikenteen energiankulutusta ja päästöjä.
Energiansäästöviikon terveisin, Kati Kankainen, koordinaattori, JAPA ry
JAPA ry on jyväskyläläinen kestävää kehitystä edistävä yhdistys, jonka toimisto sijaitsee Matara 4:ssä.
Pidän haasteellisesta työstä ja haluan kehittyä työssäni. Olen tehnyt reilun kymmen vuotta työtä kunnissa ja kuntayhtymissä. Tuolloin järjestökenttä on ollut yhteistyökumppani. Nyt yhteisökoordinaattorina toimiessa olen päässyt näkemään järjestötoiminnankenttää läheltä ja hyvin erilaisista lähtökohdista. Kahden vuoden työkokemus järjestökentältä on ollut antoisa ja erittäin avartava.
Somerkiven (2011, 16) mukaan järjestöillä on erityisiä tehtäviä ja ominaisuuksia verrattuna julkiseen tai yksityiseen sektoriin. Järjestöt edustavat mm. vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, ja toiminta perustuu dialogisuuteen, yhteisöllisyyteen ja luottamuksellisuuteen. Lisäksi enemmän kuin muilla sektoreilla, järjestökentällä painottuvat aatteellisuus, arvot, identiteetti ja moraali. Lähtökohtina toiminnassa ovat aatteellinen tarkoitus ja järjestön jäsenistön tahto sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa.
Vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys ja verkostoituminen näkyvät kahden vuoden työskentelyn jälkeen täällä Matarassa. Ja ne koetaan erityisen tärkeäksi. Mataran toimijat ovat löytäneet yhteisiä rajapintoja yhteisen hyvän löytämiseen ja sitä kautta hyvinvointia kuntalaisille. Samalla verkostoituminen näkyy siinä, että toimijat tekevät mielellään yhteistyötä Mataran ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on kuun lopussa toteutettava Tourujoen Yö-tapahtuma.
Tourujoen Yö on yhteisöllinen kulttuuritapahtuma, joka tarjoaa ohjelmaa kaikenikäisille. Tapahtuman toteuttajina on Mataran toimijoiden lisäksi, Valon kaupunki ja Jyväskylän Kangas-hankkeet, joukko paikallisia yrityksiä ja järjestöjä. Kaikkien työpanosta tarvitaan, jotta tapahtuma saadaan toteutettua. Tapahtuma tarjoaa ihmisille ohjelmallisten elämysten lisäksi tutustumismahdollisuuden Mataraan ja järjestötoimijoihin sekä mahdollisuuden ostaa myyntikojuilta erilaisia tuotteita. Ennen kaikkea Tourujoen Yö-tapahtuma tarjoaa niin meille toimijoille kuin kaikille kävijöille mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemiseen ja sen vahvistamiseen. http://matara.fi/index.php/fi/ajankohtaiset/kalenteri/icalrepeat.detail/2013/09/28/163/-/tourujoen-yo
Mataran yhtenä arvonahan on yhteisöllisyys, jonka kautta me työntekijät haluamme yhdessä luoda tekemisen iloa ja avoimuutta sekä vahvistaa osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia.
Syksyisin terveisin,
Sari Naappi
Lähde:
Somerkivi, P. 2011. Johtajana järjestössä. Helsinki: Hakapaino Oy.
