Paremmin Yhdessä ja KYT ry:n yhteishanke Työtä etsimässä (2022–2024) tulee tältä erää päätökseensä 30.9.2024. Hankkeessa tuettiin maahan muuttaneiden työllistymistä henkilökohtaisella uraohjauksella ja verkostotyöllä. Hankkeen työntekijät Jutta Kritz-Huhtanen ja Mohammad Ghadiri kertovat hankkeen aikaisista kokemuksistaan.
Jutta, mikä on ollut palkitsevinta ja innostavinta työssäsi?
Palkitsevinta on ollut se, kun asiakas saavuttaa omat tavoitteensa eli vaikkapa työllistyy mieluiseen työpaikkaan tai pääsee työkokeiluun. Innostavinta on tehdä onnistunut CV ja työhakemus yhdessä asiakkaan kanssa. Yleensä aloittaminen on tahmeaa, mutta kun päästään vauhtiin ja alkaa tulla ideoita, se on inspiroivaa. Se inspiraation hetki kun keksitään, mistä tulokulmasta työhakemusta kirjoitetaan ja millä tavalla CV rakennetaan.
Kuulostaa, että siinä on paljon luomisen iloa. Entäs mikä on isoin onnistuminen, joka on ollut hankkeen aikana?
On monia, mutta yksi oli erityinen. *Jutta kaivaa laatikosta muistilapun*.
Tämä yksi asiakas oli ollut pitkään asiakkaanani. Työ- ja koulupaikkoja oli haettu paljon, todella paljon. Hän ei päässyt minnekään, suomi ei ollut tarpeeksi hyvä tai oli jotain muita syitä. Hän oli tosi epätoivoinen ja tilanne vaikutti hänen itsetuntoonsakin. Yhden tapaamisemme jälkeen olin niin toivoton tilanteesta, että itkin työhuoneessani. Tunsin, etten ollut voinut auttaa häntä. Lähdin vähän surkeana lomalle.
Sitten kun palasin lomalta töihin, hän otti yhteyttä. Hän oli saanut töitä heti muutettuaan toiseen kaupunkiin. Hän kuulosti puhelimessa todella iloiselta ja kiitteli paljon uraohjauksesta. Ei olisi voinut paremmin alkaa työt loman jälkeen, olin niin onnellinen hänen puolestaan!
Eli olit voinut auttaa häntä sittenkin! Olipa hyvä, että hän soitti sinulle ja kertoi saaneensa töitä muutettuaan. Seuraava kysymykseni on, millä tavalla tämä hanketyö on muuttanut maailmankuvaasi?
Aika paljon. Suomen työmarkkinatilanteesta olen oppinut paljon ja sen, miten paljon raha merkitsee yhteiskunnassamme. Työnantajia kiinnostaa todella paljon, kuinka paljon resursseja vaaditaan maahan muuttaneen perehdytykseen ja työllistämiseen. Siitä he monesti kysyvät ja tarvitsevat lisää tietoa.
Työmarkkinat vaihtelevat paljon, vuodenkin sisällä tekijöiden tarve saattaa muuttua, esimerkiksi rakennus – ja ravintola-alalla. Ensin tarvitaan hirveästi tekijöitä ja seuraavana vuonna porukka onkin työttömänä.
Olen myös tajunnut sen, miten paljon koulutukselle annetaan painoarvoa Suomen työmarkkinoilla. Työnantajia kiinnostaa se, onko tutkinto käyty Suomessa, onko ammattikoulu, korkeakoulu vai lukio. Ihan sama, vaikka olet kokki tai siivooja, niin tutkinto ja työkokemus on se, mitä työnantajat haluavat. Yhdellekin asiakkaalleni sanottiin, että olisi hyvä olla vähintään vuoden kokemus siivousalalta, kun haki siivousfirmaan töihin. Ei riittänyt, että on reipas ja valmis tarttumaan työhön. Ja työkokemusta maahan muuttaneen kotimaasta ei arvosteta yhtä korkealle kuin Suomesta kertynyttä työkokemusta.
Mitä haluat lopuksi sanoa?
Lopuksi haluan sanoa, että aina on toivoa. Tee oma suunnitelma ja valitse omat tavoitteet kirkkaiksi. Mene niitä asioita kohti, vaikka se tuntuisi olevan kuinka kaukana tahansa. Älä valitse työpaikkaa, jota inhoat. Olet loukussa paikassa, jossa saat kyllä palkkaa mutta oman onnesi kustannuksella. Tee valintoja niin, että kuljet koko ajan omaa polkua ja tavoittelet sinulle tärkeitä asioita.
Kiitos Jutta! Sitten pari kysymystä Mohammadille.
Mitä pidät tärkeimpänä tämän hankkeen saaduista tuloksista?
Ollaan ylitetty tavoitteet, 170 asiakasta oli tavoitteemme ja olemme nyt auttaneet 201:tä asiakasta vuosina 2022–2024. Tärkein saavutus on se, miten paljon ihmisiä on päässyt työllistymään: 146 asiakasta on työllistynyt avoimiin työpaikkoihin, työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön. Ja siinä näkyy se, että ollaan pystytty tuomaan arvokas palvelu asiakkaille. Tulijoita uraohjaukseen oli enemmän kuin mitä voitiin ottaa. Meitä on ollut vain kaksi työntekijää.
Mikä tässä hankkeessa oli sinulle merkityksellisintä?
Merkitystä löydän siitä, miten tärkeä tämä palvelu on ihmisille. Erityisesti ne, joilla kielitaito ei riitä itsenäisesti hakemaan töitä. Ihmisen pitää osata kuitenkin paljon työnhaussa: sanoittaa mitä työtä hakee, osata kertoa omasta osaamisestaan, verkostoitua, puhua puhelimessa työnantajan kanssa, lukea työpaikkailmoitukset ja kirjoittaa hakemukset internetissä. Tottakai se on vaikeampaa, jos ei osaa suomea. Se on ollut merkityksellistä, että ollaan voitu auttaa näitäkin ihmisiä työnhaussa ja monet ovat saaneet töitä. Hyvä palaute asiakkailta on tottakai tärkeää. Kyllä se palkitsee, kun kuulee asiakkaalta, että ollaan pystytty auttamaan ja palvelemaan hänen tarpeitansa.
Edellisessä hankkeessa, Koutsaamo 2, kehitin maahan muuttaneille uraohjausmallin ja tässä hankkeessa sen hyöty on päästy todistamaan. Se on hyvä malli sekä asiakkaille että meille ohjaajille. Minulle on ollut merkityksellistä, että olen päässyt todistamaan, miten hyvin kehittämäni malli toimii.
Yhteistyöverkosto on ollut myös merkittävä tämän hankkeen onnistumisen kannalta, esimerkiksi Jyväskylän kuntakokeilusta on ohjautunut meille asiakkaita. Ja verkostojen kautta olemme saaneet tietoa mihin asiakkaat voisivat työllistyä. Hyvien verkostojen kautta ollaan pysytty kärryillä työllisyyden kentän tilanteista ja muutoksista, käyty koulutuksissa ja verkostotapaamisissa.
Hankkeen aikana ollaan saatu aika pienellä resurssilla monia ihmisiä työllistymään ja kunnalta on säästynyt rahaa. Työllistyminen on tärkeintä yksilöiden kannalta, mutta myös paikallisesti ja yhteiskunnallisesti on tärkeää, että ihmiset löytävät työtä.
Mieleenpainuvin asiakaskohtaaminen hankkeessa?
Varmaan on aika monta… Yksi asiakkaani oli käynyt ammattikoulun ja osasi jo suomen kieltä, mutta ei vaan löytänyt työtä tai edes työharjoittelupaikkaa. Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen soitin yhden puhelun ja hän sai heti työkokeilupaikan. Ennen kuin työkokeilu tuli loppuunsa, työnantaja palkkasi hänet ja myöhemmin hän sai vakituisen paikan sieltä.
Se oli vain yksi puhelu, josta tämä ketju alkoi. Se kertoo mitä merkitystä tällä uraohjauksella voi olla maahan muuttaneille. Joskus on työnantajan ennakkokäsityksestäkin kiinni, että ottaako hän maahanmuuttajaa töihin. Joskus kun on vaan joku taho hakijan takana, uraohjaaja ja tämä hanke, niin työnantaja luottaa enemmän ja ottaa töihin helpommin.
Se oli hyvä puhelu myös meille, sillä sen jälkeen sinne meni muutamakin tyyppi töihin meidän kautta. Oltiin saatu tämän työnantajan luottamus.
Onko vielä jotain mitä haluaisit mainita?
Maahan muuttaneiden työllistyminen on, varsinkin Jyväskylässä, haastavaa. Se vaatii rinnalla kulkemista ja erityistä tukea työllistymiseen. Koko ajan vaatimukset muuttuu ja koveneekin. Minulla on huoli siitä, miten kunnalla riittää resurssi näiden ihmisten tukemiseen, joilla on erityisiä työnhakuun liittyviä haasteita kuten kielitaito. Se vaatii erityistä osaamista löytää näille ihmisille työpaikkoja, koska he eivät voi välttämättä itse kirjoittaa työhakemuksia, jos eivät osaa kieltä. He eivät välttämättä osaa sanoittaa omaa osaamista ja niin edelleen. Miten näille ihmisille käy? On mielenkiintoista nähdä, miten kunta ratkaisee tämän ongelman. On isoja muutoksia tulossa, jotka vievät resurssia ja nämä heikommassa asemassa olevat työnhakijat vaativat myös paljon resurssia. Maahan muuttaneiden uraohjauksessa on tärkeää tunnistaa osaamista, joka ei ole Suomesta, tarvitaan kulttuurin tuntemusta, ihmisen koulutustaustan tuntemusta ja muita ei-niin-yksinkertaisia asioita.
Kiitos haastattelusta Mohammad ja Jutta! Ja kiitos tärkeästä tehdystä työstä maahan muuttaneiden työllistymisen eteen.
Teksti ja kuva: Helmi Heimonen
