Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Kotopaikka- ja Yhdessä enemmän -hankkeissa kehitettiin räätälöityjen koulutusten ja mentoriryhmätoiminnan avulla maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamista. Yksi toivotuimpia koulutusteemoja on ollut monikulttuurinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Kohdekunnissa toivottiin, että erityisesti maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä ja interkulttuurista kompetenssia avataan.

Monikulttuurisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen keskusteluttajina ja kouluttajina kohdekunnissa toimivat kotoutumissuunnittelija Tiia Ollikainen ja Sara Robinson-Moncada (Yhdessä enemmän –hanke, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.) sekä lehtori Ulla Koukkari-Anttonen (Kotopaikka-hanke, Gradia Jyväskylä). He kokosivat yhteen 10 mielenkiintoista asiaa jokaisen oman kulttuurisen ajatushatun sisälle pohdittavaksi:

  1. Näytä, näe ja arkipäiväistä moninaisuutta

Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n mukaan moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia, taustoja ja rooleja. Moni meistä kuuluu eri ryhmiin, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosioekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin. Moninaisuuden huomioiminen tarkoittaa ihmisen identiteettiin kuuluvien erojen kunnioittamista turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on.

Eri toimintatavat ja näkökulmat arkipäiväistyvät, kun ne muuttuvat meille tutummiksi. Siksi moninaisuuden näkeminen ja esille tuominen on tärkeää. Esimerkiksi lapset ottavat luontevasti moninaisuutta vastaan, kunhan aikuisetkin suhtautuvat normaalisti ja kannustavasti eri taustoihin, kokemuksiin, kieliin ja muihin moninaisuuden tekijöihin. Myös työnantajien tulee rakentaa moninaista työyhteisöä ja normalisoida monipuolista ajattelutapaa. Samalla hyödytään moninaisuuden innovatiivisuudesta.

Yksityiselämässään ihmiset voivat useimmiten valita, missä määrin he ovat tekemisissä eri kulttuuritaustaisten tai erimielisten ihmisten kanssa, mutta työelämässä tätä mahdollisuutta ei ole. Aika, jolloin työtä tehtiin samanlaisten ja samanmielisten ’kuplissa’, on ohi. Työntekijät ovat aiempaa enemmän tekemisissä muista kulttuureista tulevien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Työelämä onkin monille ensimmäinen paikka, jossa monikulttuurisuus kohdataan henkilökohtaisesti.”

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila Helsingin Sanomissa 22.5.2016

  1. Kohtaa ja luo tasavertaisuutta aidosti ihmisten kanssa

Kohtaamalla voimme oppia tuntemaan toisiamme ja toistemme tarpeita olettamusten sijaan. Tasavertaisuus mahdollistaa sen, että jokainen on itse toimija eikä vain toiminnan kohde. Näin kaikki osapuolet voivat vaikuttaa ja olla osallisia.

Kun kohtaamme uusia ihmisiä ja erityisesti itseemme verrattuna erilaisia ihmisiä, tulisi meidän pohtia omaa käytöstämme ja ennakkoluulojamme. Vain itsereflektion kautta voimme havaita ja tarvittaessa oikaista oletuksemme toisista ihmisistä. On helppoa olettaa, että kadulla kompuroiva aikuinen on humalassa. Silloin voi joko vältellä hankalaa tilannetta tai huomata ennakko-oletuksensa ja varmistaa, tarvitseeko henkilö sittenkin apua vaikkapa sairaskohtauksen vuoksi.

Omat ennakkoluulot on hyvä tarkastaa myös työpaikoilla. Jos ulkomaalaisen näköiselle asiakkaalle ei uskalleta puhua, vaan lähdetään hakemaan kielitaitoisempaa työkaveria, voi asiakas sillä välin jo lähteä, loukkaantua tai saada käsityksen, ettei häntä palvella. Jos kuitenkin tiedostaa ja pyrkii ylittämään ennakko-oletuksensa, voi heti ottaa selvää asiakkaan asiasta. Tämän voi rohkeasti tehdä suomeksi, sillä ulkonäkö ei yleensä kerro henkilön kielitaidosta. Mikäli asiakas ei ymmärrä, olisi hyvä käyttää omaa kielitaitoaan – myös elekieltä – ja kysyä, millä kielellä hän haluaa asioida. Kun asenne on vastaanottavainen, ei kielimuuri estä kanssakäymistä.

  1. Osallista ja tee yhdessä

Kaikilla on toiveita ja ideoita, joita tulisi pysähtyä kuuntelemaan. Kun jotain tehdään, asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden pitäisi näkyä kaikissa vaiheissa: ideoinnissa, suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja jatkon pohtimisessa.

Yksilöt ja yhteisöt ovat omien tilanteidensa suurimpia asiantuntijoita. Kansainvälisesti käytetty lause, “Nothing about us, without us”, kertoo, että kohderyhmän itse tulisi olla aktiivinen omissa asioissaan, eikä ulkopuolisten tulisi määritellä, mikä on heille parasta. Tämän vuoksi on tärkeää koota yhteen yksilöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan mielekästä toimintaa, mitä eri tahot voivat tukea esimerkiksi tarjoamalla tiloja ja muita puitteita.

  1. Tarjoa kohtaamismahdollisuuksia

Kohtaamisiin tarvitaan mahdollisuuksia, jotta voidaan helpommin tutustua uusiin ihmisiin. Ihmiset tulisi houkutella yhteisen tekemisen äärelle ja viettämään aikaansa avoimissa tiloissa. Lisäksi tarvitaan jokin taho, joka huolehtii, että kukaan ei jää ulkopuoliseksi muiden joukossa. Toimintaa tulee järjestää matalalla kynnyksellä siellä, missä ihmiset ovat ja siten, että henkilö voi itse päättää sitoutumisen tason ja ajankohdan itselleen sopiviksi.

Sosiaalisten suhteiden solmimiseen täytyy olla riittävästi luontevia, ohjattuja ja turvallisia mahdollisuuksia. Avoin toiminta ei aina riitä. Esimerkissä jalkapallojoukkueeseen tulee uusi maahanmuuttajataustainen nuori. Pelin aikana hän tuntee olevansa mukana, vaikka yhteistä kieltä tai suhteita ei välttämättä vielä ole. Pelin päätteeksi joukkueen muut jäsenet lähtevät porukassa hengailemaan, mutta eivät kutsu uutta pelaajaa mukaan. Tarvitaan henkilöä, joka tekee aloitteen hänenkin mukaan ottamisesta. Tuo henkilö voi olla kuka tahansa, joka ymmärtää tilanteen eriarvoisuuden.

Samoin työpaikoilla täytyy tukea uusia työntekijöitä pääsemään osaksi työyhteisöä. Tämä voi tarkoittaa mentoria, tarkoituksenmukaisia yhteisiä kahvitaukoja tutustumisen kannalta, perusteellista perehdyttämistä ja työyhteisöön tutustumista.

  1. Uskalla arvioida ja muuttaa tarvittaessa toimintaa

Toiminnan arvioiminen ja tarvittaessa muuttaminen ei ole epäonnistumista, vaan kykyä kehittyä. Jokaista toimintoa on aika ajoin hyvä arvioida, jotta se edelleen vastaa oikeaan tarpeeseen oikealla tavalla. Tarpeet ja toiveet voivat myös muuttua, joten hyväkin toiminta voi kasvaa ja kehittyä. Jos esimerkiksi palvelu ei tavoita riittävästi tavoiteltuja asiakkaita, on syytä selvittää, miten palvelu olisi paremmin saatavilla.

  1. Mene sinne, missä ihmiset ovat

Toiminnan ja palvelun tulee olla siellä, missä ihmiset elävät ja asioivat, koska se helpottaa niiden saatavuutta ja niihin hakeutumista. On myös hyvä kutsua heidät henkilökohtaisesti mukaan. Esimerkiksi päättäjien on hyvä ennen päätöksentekoa käydä tutustumassa asioihin ja ihmisiin siellä, missä heidän päätöksensä tulevaisuudessa vaikuttavat.

  1. Tiedota selkeästi ja/tai monikielisesti

Tiedon kautta avautuu mahdollisuus osallistua. Jotta kaikki tuntisivat itsensä tervetulleiksi, olisi tärkeää pohtia, miten asioista tiedotetaan, jotta ne ovat eri ryhmille tasavertaisesti ymmärrettäviä. Alla on esimerkkinä vaikeasti ymmärrettävä tiedote:

Kirjastoa pidetään avoinna seuraavien periaatteiden mukaisesti: maanantaista perjantaihin kahdeksasta kuuteen ja lauantaisin parillisilla viikoilla yhdeksästä kolmeen ja parittomilla viikoilla kymmenestä kahteen.

Sama asia tiedotettuna selkeämmin:

Kirjasto on auki: 
maanantai–perjantai: kello 8.00–18.00 
lauantai:  kello 9–15 (viikot numero 2, 4, 6, 8…) 
tai            kello 10–14 (viikot numero 1, 3, 5, 7…)

  1. Kohtaa yksilönä

Jokaisella ihmisellä on oma taustansa, joka koostuu useasta eri tekijästä. Kukaan ei ole vain yksittäisen ryhmän tai kulttuurin edustaja. Siksi on tärkeää tutustua aidosti kohtaamaansa henkilöön. Jokaisessa kohtaamisessa viisautta on tiedostaa, kuka minä itse olen tässä tapaamisessa, nähdä toinen yksilönä, ja kiinnostua hänen kokemuksistaan ja ajatuksistaan inhimillisellä tasolla.

  1. Hyödynnä toiminnallisuus

Yhteisesti kiinnostava aihe yhdistää ihmisiä kielestä, taustasta, toimintakyvystä tai muista tekijöistä huolimatta. Ihmiset ilmaisevat itseään tekemisen kautta (musiikki, urheilu, taide, puutarhan viljely ja askartelu). Yhteinen tekeminen voi yhdistää voimakkaammin kuin kieli tai tausta. Eri kulttuureista koostuva ryhmä voi nauttia musiikkiesityksestä ilman yhteistä kieltä.

  1. Huomioi eri väestöryhmiä

Kaikilla ei ole samoja lähtökohtia, mahdollisuuksia tai tarpeita, mutta kaikilla on oikeus palveluihin, tietoon ja vaikuttamiseen sekä osallisuuteen ja yhteiskuntaan kuulumiseen. Positiivinen erityiskohtelu ja rakenteiden kehittäminen ovat joskus tarpeen, jotta voidaan luoda tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Jos esimerkiksi monikielisessä taloyhtiössä on haasteita roskienlajittelussa, ratkaisuna voidaan kokeilla vaikkapa moni- ja selkokielisten lajitteluohjeiden esille laittoa kuvineen. Näin varmistetaan tiedonkulku lajittelusta mahdollisimman monelle. Kuvatun kaltaista ohjeistusta löytyy netistä jo paljon.

Kirjoittajat:

Ulla Koukkari-Anttonen, lehtori, Gradia
Johanna Pitkänen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 
Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun (Kotopaikka) –hanke (ESR) 

Tiia Ollikainen, kotoutumissuunnittelija, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. 
Sara Robinson-Moncada, kotoutumissuunnittelija, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Yhdessä enemmän – maahanmuuttajat osana yhteisöä –hanke (ESR)

Kotopaikka – Kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima hanke ajalla 1.3.2017-31.7.2019. Hankkeen tavoitteena on kehittää maahanmuuttajia ohjaavien toimijoiden monikulttuurisuusosaamista ja verkostoitumista, sekä tukea maahanmuuttajien työllistymistä suomalaisen työelämäosaamisen kehittämisen sekä työllistymispolkujen kuvantamisen kautta. Osatoteuttajina ovat Gradia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto sekä Jyväskylän palvelualan opisto. Maakunnallisen hankkeen kohdekuntia ovat Jämsä, Keuruu, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari, Kyyjärvi, Saarikka ja Äänekoski.


Yhdessä enemmän – maahanmuuttajat osana yhteisöä –hanke on ollut Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry:n hallinnoima ja Euroopan sosiaalirahaston, Jyväskylän ja Viitasaaren kaupunkien sekä STEA:n rahoittama -hanke ajalla 1.1.2017 – 31.12.2018. Hankkeella on ollut neljä eri toimenpidettä, joista yksi on ollut ammattilaisten monikulttuurisen osaamisen tukeminen mm. mentoriryhmien kautta.

Blogin voi lukea myös JAMKin sivulta: https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/monikulttuurinen-kohtaaminen-ja-vuorovaikutus