Joulun ja vuodenvaihteen muodostama lepotauko tuo tarpeellisen katkaisuhoidon toimeliaisuuden putkeen! Joulun rituaaleista suoriuduttuani itsellänikin oli mahdollisuus paitsi viettää levollista aikaa läheisteni kanssa ja ulkoilla kauniissa talvimaisemissa, myös aikaa ajatella ja lueskella kirjoja ja katsella maailmanmenon uutisointia kaikessa rauhassa.
Ilahduttava uutinen saatiin jo ennen joulua, kun hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste toteutui. Sadasta työikäisestä suomalaisesta 72 on siis töissä! - Samaa sataa työikäistä suomalaista kohden on tosin huollettavana 60 lasta tai eläkeläistä. Lisäksi tämä ns. huoltosuhde on ennusteiden valossa kulkemassa huonompaan suuntaan väestön ikääntyessä.
Meillä on nyt 150 000 työpaikkaa enemmän kuin vuoden 2016 alussa, se lienee laskelmiin perustuva fakta. Keski-Suomi oli pitkään pitkäaikaistyöttömien suhteen maan heikoimpien alueiden joukossa. Nyt kuitenkin myös tämä kehityssuunta on kääntynyt parempaan. Jyväskylän kehitystrendi on niin ikään parantunut. Kotikaupunkimme pärjää suhteellisen hyvin verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin.
Aktiivimalli on aikaansaanut aktiivisuutta. Toisaalta se nöyryyttää ihmisiä ja sopii ylipäätänsä hieman huonosti nykyisille työmarkkinoille, joilla työvoiman tarve ei vain kasva tarjonnan tahdissa. Joulun jälkeen saimme tiedon aktiivimalliin tulossa olevista lisävaihtoehdoista. Huhtikuun 2019 alusta esimerkiksi julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta voi kerryttää aktiivisuutta. KYT:lle ja Uraverkoston toimijoille tämä on merkittävä positiivinen uutinen. Kannatti laittaa lausuntoja menemään! Uusi linjaus vaikuttaa Välittimen ja Koutsaamo 2. -hankkeiden ja erityisesti niiden asiakkaiden toimintaan.
Joululoman sanomalehtikatsausta tehdessäni havaitsin, että lähes kaikista aikamme ilmiöistä on tarjolla useita tulkintoja ja totuuksia. Näkökulmasta tai laskentatavoista ja käytetyistä tiedoista riippuen kansalaisten tuloerot ovat kasvaneet tai eivät ole kasvaneet. Työllisyystilanteen koheneminen ja työpaikkojen lisääntyminen voidaan nähdä joko maailman taloustilanteen tai hallituksen onnistuneiden toimien seurauksena, riippuen katsojan puoluekannasta.
Monimutkaisiin ilmiöihin ei ole olemassa selkeitä selityksiä! Suoraviivaiset totuudet kertovat lähinnä puutteellisista tiedoista ja moniarvoisuuden kieltämisestä. Tässä sudenkuopassa piilee pahimmillaan myös populismin siemen.
Tasavallan presidentti painotti uuden vuoden puheessaan kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Tätä asennetta ei mielestäni voi liiaksi korostaa!
Kansainvälistäkin huomiota herättänyt kahden vuoden perustulokokeilu päättyi vuoden 2018 lopussa. Kokeilua on arvostelu sen yksipuolisesta koeasetelmasta, lyhyestä kestosta, koeryhmän pienuudesta ja etuuden verottomuudesta. Suomi on kuitenkin ollut kokeilun myötä edelläkävijän roolissa. Työttömistä työnhakijoista arvalla valitut 2000 osallistujaa saivat perustuloa kahden vuoden ajan 560 euroa kuukaudessa. Etu oli veroton ja vastikkeeton. Jos kokeiluun osallistuva työllistyi, hän sai palkan lisäksi pitää myös perustulon. Kokeiluun osallistuneiden kokemuksen mukaan tämä toi erityisesti henkistä vapautta ja turvallisuuden tunnetta.
Osatyökykyisten asema on edelleen huolestuttavalla tolalla. TEM:n selvityshenkilöiden Oivon ja Kerättären mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ajoissa työkyvyn heikkeneminen ja palveluiden tarve. Työkyvyn arviointiin, diagnosointiin ja hoitoon tulisi panostaa mm. lääkäreitä kouluttamalla. Osatyökykyiset tarvitsevat riittävän henkilökohtaisen tuen. Todellisiin palvelutarpeisiin vastaaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa ovat maalaisjärkisiä perusasioita, mutta nähtävästi kuitenkin ikuisuuskysymyksiä. Ainakin ne ovat olleet tapetilla koko sen ajan, kun itse olen alaa seurannut (– opiskeluajat mukaan lukien 80-luvun puolivälistä lähtien).
Moninaisten totuuksien tiedon tulvasta on valitettavasti löydettävissä yksi ilmiö, josta kaikki ovat melkoisen samansuuntaisesti huolissaan. Se on suomalaisten yksinäisyys. Vaikka olemme monissa vertailuissa maailman onnellisinta kärkeä ja lapsemme käyvät maailman parhaita kouluja. Esimerkiksi professori Osmo Kontulan haastatteluraportin mukaan yksinäisyyttä kokevat yksin asuvat tuntevat tulevaisuuden pelkoa, masentuneisuutta, velkaantumista, köyhtymistä sekä kielteisiä tuntemuksia ja seurauksia kuten aloitekyvyttömyyttä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
Huhtikuun eduskuntavaalien keskusteluteemoja tulevat todennäköisesti olemaan talous ja työllisyys sekä vielä etenemistään odotteleva sote ja alkumetreillä oleva sosiaaliturvauudistus. Sosiaaliturvauudistusta pohjustettiin jo tämän vuoden alussa nostamalla pienimpiä etuuksia työmarkkinatuen kanssa samalle tasolle. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo pitää tätä päätöstä päättyneen vuoden toiseksi parhaana uutisena. Sote uudistusta koskevat lait kiertävät vielä perustuslakivaliokunnan käsittelystä sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, ennen kuin ne saadaan eduskunnan täysistunnon hyväksyttäviksi. Keski-Suomessa järjestöt ovat uudistuksessa aktiivisesti mukana. Valtakunnallista yhteistyötä ja vaikuttamistoimintaa tulee sen sijaan vielä tiivistää.
Tuli uudistuksessa käymään kuinka tahansa, palveluiden markkinoistuminen etenee edelleen. Järjestöjen roolia ja kolmannen sektorin palveluita tarvitsevien kansalaisten asemaa kirkastamaan käynnistyykin KYT:ssä Sakari Möttösen johdolla heti vuoden alussa selvitystyö.
Muita kevään vaaliteemoja tullevat olemaan ilmastonmuutos ja ehkäpä myös huoli syntyvyyden laskusta ja huoltosuhteesta sekä koulutuksen ja tutkimuksen tilasta. Keskusteluissa toivoisin teemoista riippumatta kuulevani luottamusta vahvistavaa dialogia ja pyrkimyksiä yksinäisyyden vähentämiseksi.
Stean uusi strategia julkistetaan 10.1. Lievän toiveikkaasti odotan siltä kiinnostavia avauksia ja viisaita näkemyksiä hyvinvoinnin edistämistyöhön. Saimmehan itsekin laittaa kortemme kekoon, kun STEA:n edustaja keskustelutti myös keskisuomalaista järjestöväkeä Matarasalissa syksyn kierroksellaan.
Lähtekäämme uuteen toimintavuoteen innolla, tekemään omaa osaamme kansalaistoiminnan mahdollistajana ja luottamuksen vahvistajana!
Työn iloa!
toivoo Raili Haaki, KYT ry:n toiminnanjohtaja