Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Kuva 1. Nuorten Keski-Suomi järjesti heinäkuussa SuomiAreenalla keskustelutilaisuuden, jossa keskusteltiin nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista ja haasteista suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Osallisuus keskiöön”, ”Asiakasosallisuus on työmme tärkein lähtökohta”, ”Tavoitteenamme on synnyttää osallisuutta”. Osallisuus tuntuu nyt olevan kaikkien huulilla. Kun googlaa sanan osallisuus, Google tarjoaa käsitteelle 958 000 hakutulosta. Pikaisella tarkastelulla ainakin ensimmäiset hakutulokset näyttäisivät liittyvän juuri osallisuuden määrittelyyn ja eri yhteisöjen ja organisaatioiden kuvauksiin siitä, mitä osallisuus heidän työssään tarkoittaa. Itse asiassa tuntuu, että osallisuus vilisee ihan joka käänteessä ja käsitteenä se on jo kokenut pienoista inflaatiota. On ehkäpä jo havaittavissa pientä osallisuusväsymystä! Työyhteisöt tuskailevat osallisuusprosessien kanssa miettien, että miten tässä nyt saadaan mahdollisimman monen ääni kuuluviin ja lisättyä sitä osallisuuden tunnetta.

Mutta mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan osallisuudesta? Minusta tuntuu, että osallisuudesta puhuttaessa tapahtuu paljon myös ’ohipuhumista’ juuri siksi, että käsitteellä on useampi ulottuvuus ja siten se tarkoittaa eri ihmisille hieman eri asioita. Joku tarkoittaa sillä yksilön kokemusta tai tunnetta siitä, että kuuluu johonkin joukkoon. On ehkäpä tärkeä osa sitä joukkoa. Toiselle kyse on vaikuttamisesta. Että pääsee tuomaan oman mielipiteensä esiin ja se mielipide huomioidaan esimerkiksi päätöksenteossa tai suunnittelussa. Ja nämähän kaksi näkökulmaahan eivät sulje toisiaan pois. Molemmat voivat toteutua samaan aikaan. Pohjimmiltaan kyse on kai kuitenkin siitä, että tulee tunne, että on osallisena jossakin. Osallisuuden tunne voi syntyä oikeastaan missä vain; koululuokassa, töissä, harrastuksissa, netissä, kotonakin. Eikä osallisuus tapahdu pelkästään osana jotakin ryhmän toimintaa. Ihminen voi tuntea olevansa vahvasti osallinen ja kuuluvansa tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa, vaikkei osallistuisikaan minkään varsinaisen ryhmän toimintaan. 

Tutkijat Tomi Kiilakoski, Anu Gretschel ja Elina Nivala ovat tehneet mielestäni käyttökelpoisen jaottelun osallisuuden edistämisestä sosiaalisena ja poliittisena toimintana. Osallisuus sosiaalisena toimintana tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden vahvistamista, jolloin tavoitteena on ehkäistä yhteiskunnasta syrjäytymistä. Siinä on kyse yhteisöllisyydestä, kohtaamisesta ja ryhmätoiminnan ymmärtämisestä. Osallisuus poliittisena toimintana puolestaan korostaa vallan jakamista, sekä päätöksentekoon osallistumista ja vaikuttamista. (Kiilakoski & Gretschel & Nivala 2012, 16-17.) Voisikin olla ihan hyvä juttu, että eri toimintojen osallisuudesta puhuttaessa määriteltäisiin aina tarkemmin, että onko kyse pyrkimyksestä vaikuttaa vaikkapa poliittiseen päätöksentekoon vai sitten osallisuudesta sosiaalisten suhteiden vahvistamisena.

Osallistuin muutama viikko sitten työpajaan, jossa oli tavoitteena määritellä nuorten osallisuuden laatukriteerejä. Keskustelu oli vilkasta. Emmekä tietenkään saaneet mitään yhdellä kerralla valmiiksi! Päivän jälkeen jäin pohtimaan paljon mm. kielen merkitystä osallisuudessa. Yhteinen kieli on avain asioiden ymmärtämiseen ja siksi olisi ehdottoman tärkeää, että silloin kun määritellään nuorten osallisuuden laatukriteereitä, nuoret pääsisivät myös itse määrittelemään, mitä osallisuus heille tarkoittaa ja miten he sen ymmärtävät. Ja tämähän on taas sitä osallisuutta! Ja sitten on myös suuri ero, että puhutaanko osallisuudesta, osallistamisesta vai osallistumisesta. Tämä jo vaatisikin ihan oman blogipohdinnan.

Viime perjantaina (14.9.) Suomenmaa uutisoi myös pääministeri Sipilän ja keskustan nostavan nimenomaan nuorten osallisuuden edistämisen tärkeäksi tavoitteeksi: Äänestysikärajaa tulisi laskea 16:een ikävuoteen, jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva nuorisovaltuusto ja nuorille tulee taata edustus kaikissa valmistelevissa ja päättävissä ryhmissä. Tärkeitä tavoitteita. Ja nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen tuleekin kiinnittää huomiota. Tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat maailman huippua, mutta nuoret eivät usko voivansa vaikuttaa. Esimerkiksi vuoden 2015 kuntavaaleissa 18-24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 35.  Jotakin on siis tehtävä. Saatava siis nuorillekin tunne siitä, että he ovat tärkeä osa tätä yhteiskuntaa ja että yhteiskunnan kehitykseen voi vaikuttaa.

Myös meillä Nuorten Keski-Suomessa osallisuus on työn keskiössä monella tapaa. Nuorten osallisuuden edistäminen on yksi tärkeimpiä tavoitteitamme, mutta samalla se on myös tapamme toimia. Meidän tavoitteena on mm. edistää nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa, jolloin meidän toimintamme painottuu osallisuuden kentällä sinne vaikuttamisosallisuuden puolelle. Samalla toimintaa tehdään lasten ja nuorten kanssa sellaisin menetelmin ja periaattein, että kaikki mukana olevat kokisivat olevansa osallisia ja tärkeitä. Eli toimintatapana kyse on myös sosiaalisesta osallisuudesta.

Kun osallisuudessa kuitenkin lopulta on kyse ihmisen omakohtaisesta kokemuksesta, osallisuuden tunteesta, muistammeko me selvittää tarpeeksi usein, miten osallisiksi mukana olevat ihmiset itsensä kokevat. Milloin sinä olet viimeksi kysynyt työkavereilta, verkostoilta tai vetämiesi ryhmien jäseniltä, että tunnetko olevasi tärkeä osa toimintaa? Koetko voivasi vaikuttaa? Ainakin minulla on tässä parantamisen varaa ?.

Eeva Mäntylä

projektikehittäjä

Nuorten Keski-Suomi / Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hanke

 

Lähteet:

Kiilakoski, Tomi & Gretshel, Anu & Nivala, Elina (2012): Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa Anu Gretschel ja Tomi Kiilakoski (toim.): Demokratiaoppitunti – Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 9-30.

Mehtäläinen Jouko, Niilo-Rämä Mikko & Nissinen Virva (2017): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Luettavissa: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2017/ICCS2016-D120

Suomenmaa (14.9.2018): Sipilä: Äänestysikäraja alas, kunnanhallituksiin nuorisokiintiö. Luettavissa https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sipila-aanestysikaraja-alas-kunnanhallituksiin-nuorisokiintio-6.3.415979.08fa44cc6a