Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Itä-Suomen AVIn opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola on perehtynyt lähikoulujen lakkauttamiseen, ja osoittaa, että kaksikolmasosaa lakkautuksista ovat perusteettomia.

Viimeisen 25 vuoden aikana Suomen peruskouluista on lakkautettu 51%, maaseudun kouluista 92%. Samaan aikaan oppilasmäärät ovat vähentyneet 7,5%. Koululaisten loppuminen ei siis ole ollut lakkautusten syynä, vaan syynä on ollut yksioikoinen keskittämispakko ja oletetut säästöt. Säästöjä ei kuitenkaan ole tullut. Ne ovat vain laskennallisia säästöjä, raha rahaksi ja uusiksi investoinneiksi ”säästöt” eivät ole taipuneet, sillä kyse on sisäisistä vuokrista. Lisäksi lakkautetunkin koulun kulut tasataan olemassa olevan koulukiinteistömassan rasitteeksi. Tätä ei tosin valtuustossakaan avata eikä yleisölle kerrota, mutta mediaotsikkoon mieluusti laitetaan useamman sadan tuhannen säästö. Lehtola toteaakin kuntalehden artikkelissa 4.8.2017 että --:”Yli 2 400 koulua on lakkautettu ja yhdellä koulun lakkautuksella kunnat ovat esittäneet saavansa keskimäärin 200 000 – 400 000 € vuosittaisen säästön. Jos kuntien päätösvalmistelu-laskelmat pitäisivät paikkansa, pitäisi Suomessa joka vuosi säästyä perusopetuksen puolella noin 800 miljoonaa euroa”. Näin ei ole käynyt, vaan perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat nousseet 113%! Vuonna 1990 kustannus oli 4 000 € ja vuonna 2014 jo 8 500€ (koulutuksen talous 2014, tilastokeskus).  Säästöjen sijaan on saatu lisääntyneet kustannukset, heikentyneet oppimistulokset ja …pahoinvointia. Koulumatkaan saattaa kulua hyvinkin kaksi tuntia päivässä, myös kaupunkialueella, jonka voisi käyttää paljon hyödyllisimmin.

Tälläkin hetkellä Keski-Suomessa ja Jyvässeudulla tarkastellaan kouluverkkoja. Tarkastelu tarkoittaa siis supistamista. Vaakalaudalla on Saarenmaan koulu Palokan ja Mannilan kupeessa, vaikka se jatkoaikaa hiukan saikin. Saarenmaassa riittää koululaisia nykyisenkin ennusteen mukaan viisi seuraavaa vuotta, itseasiassa oppilasmäärä käy nykyisestä 43 oppilaasta 57 oppilaassa. Rakennus ei tarvitse peruskorjausta noin 10 vuoteen. Sisäilma on puhdas. Piha on luonnollinen liikkumisympäristö metsineen ja järvineen. Alueen muut koulut ovat liian täysiä; jo nyt saman perheen lapsia on joutunut eri kouluihin – kuinka tämä tukee perheen arjen sujuvuutta, työn ja perheen yhdistämistä ja hyvinvointia?

Lisäksi koulu on yhteisön ydin, erityisesti kylissä, joissa muita palveluja juuri ole. Saarenmaa ei ole poikkeus; koulu on yhteisönsä ahkerasti käyttämä niin liikuntaan, kulttuuriin ja sosiaalisen kanssakäymiseen. Koulu on hyvinvoinnin lähde, kylän sydän.

Jyväskylä on kasvava kaupunki. Täällä täytyy olla tarjolla monenlaista asumisympäristöä palveluineen muualtakin tuleville – kaupungin läheinen maaseutu on niistä hyvinvoinnin kannalta parasta.

Reena Laukkanen-Abbey
kyläasiamies
Keski-Suomen kylät ry

Lähteet ja lisätietoja:

https://kuntalehti.fi/uutiset/missa-ovat-800-miljoonan-koulusaastot/

https://www.slideshare.net/Maaseutupolitiikka

https://cisn.co/2K7P4fU

http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/3405/MAASEUTUKATSAUS_maaseutu_hyvinvoinnin_lahteena_13042015.pdf