Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

nuorten  ilmastotiimi

Me Nuorten Suomella pyrimme edistämään nuorten toimijuutta ja vaikuttamista. Se tarkoittaa sitä, että nuoret saisivat mahdollisuuksia tehdä ja toteuttaa omia juttujaan sekä oman äänensä ja mielipiteensä kuuluviin. Tärkeää tässä on uskallus. Tällainen toimintatapa vaatii luottamusta nuorten kykyihin ja osaamiseen sekä rohkeutta luovuttaa osa vallasta ja kontrollista muille. Ratkaiseva askel kannattaa kuitenkin ottaa, sillä nuorten kanssa työskentely on hurjan palkitsevaa! Yksi tyypillinen toimintatapa meillä Nuorten Suomella menee näin: 1) Kokoa nuorten tiimi 2) Ryhmäytä tiimi ja opasta tarpeen mukaan 3) Anna nuorille tila ideoida ja suunnitella toimintaa 4) Ole tukena toteutuksessa 5) Nauti tuloksista

Keski-Suomen nuorten Ilmastotiimi on yksi esimerkki siitä, miten tämä prosessi käytännössä tapahtuu. Viime syksynä rekrytoimme nuoria, joita kiinnostaa ilmastonmuutoksen teemat sekä siihen vaikuttaminen. Saimme kasaan seitsemän mahtavaa tyyppiä, kuudelta eri paikkakunnalta Keski-Suomesta. Iältään nuoret ovat 15-19.

kuvakaappaus yhdistystori-fi -sivulta

Internet on luonnollinen osa arkeamme. Googletamme päivittäin kaikkea resepteistä sääennusteisiin ja harrasteryhmistä ravintolapalveluihin. Etsimämme tiedon haluamme löytää mahdollisimman helposti ja nopeasti, mieluiten yhdestä paikasta. Usein tuntuu, että jos jotain ei netistä löydy, on asian olemassaoloakin suorastaan syytä epäillä.

Samaan aikaan monien tosielämässä aktiivisesti toimivien yhdistysten ja järjestöjen tiedot tuntuvat internetin ihmemaassa olevan, kuin kiven alla. Moni yhdistys ei ole lainkaan netissä tai siltä puuttuvat omat nettisivut. Yksittäisen googlettajan voi olla hankala muodostaa kokonaiskuvaa esimerkiksi oman paikkakuntansa yhdistyksistä, tarjolla olevasta toiminnasta ja hyödyllisistä palveluista.

nainen katsoo puhelinta sohvalla

Ehkä päättelit oheisesta kuvasta, että kirjoitan yksinäisyydestä. Kuvan henkilö ei ole yksinäinen, hän osallistuu parhaillaan kansalaistoimintaan. Hän ehkä lukee hallituksen kokouksen pöytäkirjaa tai osallistuu etänä suunnittelupalaveriin. Tai sitten hän on liittymässä tärkeän asian puolesta perustettuun verkkoyhteisöön.

2020-luvulle saavuttaessa digitalisaatio muovaa kaikkia elämämme osa-alueita, myös kansalaisyhteiskuntaa. Neljäs sektori näyttäisi imevän digitalisaation ansiosta yhä suuremman siivun kansalaistoiminnasta. Löyhiä, hierarkiattomia verkostoja syntyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja ne luovat ja ottavat käyttöön erilaisia digitaalisia palveluja. Samaan aikaan yhdistyksissä ihmetellään jäsenkatoa ja jäsenten sitoutumattomuutta, vaikka ilmiselvästi ihmisiä yhä kiinnostaa kansalaistoiminta. Lopulta kyse on toiminnan organisoitumisesta ja siihen käytettävistä (digitaalisista) työkaluista.

4H-yhdistyksen väkeä Muuramesalin edessä.

4H tunnetaan usein sen monista lapsille suunnatuista kerhoista ja leireistä. Harva kuitenkin tietää mitä muuta annettavaa 4H:lla on. Lapset voivat osallistua erilaisiin kerhoihin ja leireille. Nuorille ja nuorille aikuisille tarjotaan 4H-yrittäjyyttä, kerhonohjausta, monipuolista klubitoimintaa sekä työpalvelun kautta työllistymistä.

Jyväskylässä pyörii tällä hetkellä yhdeksän erilaista kerhoa. Suuri osa kerhoista on Safkasankarit -kokkikerhoja, joissa opetellaan ruoanlaiton ja leipomisen alkeita. Kerhossa valmistetaan muun muassa helppoja välipaloja, terveellistä kotiruokaa, sekä herkkuja silloin tällöin. Myös kestävän kehityksen periaatteet näkyvät kokkikerhoissa: kaupasta ostetaan vain tarpeellinen ja ohjeita suunnitellessa hyödynnetään kaappien sisältöä ja vältetään näin hävikkiä. Monitoimikerhoissa askarrellaan, liikutaan, leikitään ja kokkaillaan pieniä välipaloja mahdollisuuksien mukaan. Myös kerholaiset saavat vaikuttaa kerhon sisältöön. Liikuntakerhoissa kokeillaan ja harrastetaan erilaisia liikuntalajeja sekä sisällä, että ulkona. 4H:n leirit ajoittuvat koulun lomapäiville, kuten syys- ja kesälomille ja niiden teemat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.