Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Pian on vuosi lopuillaan ja uusi pyörähtää taas käyntiin. Kohta päästään valmistautumaan joulun odotukseen ja levähtämään arjen kiireen keskeltä. Mutta millaista se arki meillä sitten on, täällä Jyvässeudun 4H-yhdistyksellä?

Arkemme koostuu nuorisotoiminnasta, työpalvelusta sekä hankkeista. Jyvässeudulla toimii aktiivisesti joka viikko kymmenen 1.-6. –luokkalaisille suunnattua kerhoa, joita ohjaamassa ovat koulutuksen käyneet nuoret ja vapaaehtoiset. Kerhoissa leikitään, liikutaan, kokkaillaan ja askarrellaan. Uutuutena tänä syksynä meillä alkoi nuorten aikuisten klubi toiminta (18-28 -vuotiaille), joka on toiminnassa mukana olevien itse suunnittelemaa vertaisryhmätoimintaa. Teemoiksi klubin ympärille nousivat kansainvälisyys ja yhteinen tekeminen. Mielenkiinnolla odotamme, mihin päin maailmaa klubi toiminta nuoret lähettää! Säännöllisen nuorisotoiminnan lisäksi järjestämme erilaisia koulutuksia ja tapahtumia nuorille, kuten yrityskursseja (seuraava järjestetään 21-28.11.2017), hygieniapassi koulutusta (29.11.17), ajokortti työelämään –kursseja ja teemapäiviä, kuten metsäpäivä alakouluikäisille. Nuorisotoiminnassa riittää vilskettä!

Työpalvelussa eletään kiireisiä aikoja, kun joulusiivoukset alkavat työllistämään työpalvelun työntekijöitä. Työtä riittää ikkunan pesusta mattojen tamppaukseen ja imurointiin. Meistä on hienoa, että voimme työpalvelumme kautta tarjota konkreettista apua ja iloa asiakkaiden koteihin!

Hankkeiden osalta Luotsaamo 2.0 hankkeen syksyn Pelinkehittäjä urapolkuvalmennus on myös loppusuoralla. Valmennuksessa nuoret ovat päässeet kehittämään itse tietokonepelejä, jotka julkaistaan keskiviikkona 29.11.2017 Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulassa klo 12-14 järjestettävässä Pieni Suuri Pelin julkaisutilaisuudessa. Kannattaa tulla paikanpäälle testaamaan pelejä, tilaisuus on ilmainen! Start up! hankkeessa pyörivät säännölliset tiimitapaamiset, jonka lisäksi katseet ovat suunnattu Nuksun järjestämiin joulumarkkinoihin, joissa nuoret pääsevät myymään ja markkinoimaan palveluitaan. Markkinat järjestetään Hippoksella 9.12 klo 10-15.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Meillä on vapaaehtoistyön mahdollisuuksia mm. kerhon ohjauksessa ja yritysohjaajina. Lisäksi klubi toimintaan mahtuu vielä mukaan!

Mukavaa talven odotusta jokaiselle!

Jenna Mehtonen (Opiskelija/Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Jyvässeudun 4H-yhdistys

Maakunta- ja soteuudistus luo parhaimmillaan järjestöille mahdollisuuksia, mutta ainakin se synnyttää isoja kysymyksiä. Kansalais- ja järjestötoiminta haastetaan nyt hyvin monin tavoin, käytännön ja arvojen tasolla.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät uudistuvat, moni asia muuttuu. Uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, eli kunnat eivät enää vastaa palveluiden järjestämisestä kuten tähän saakka. Sen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat jatkossa kunnat ja maakunta yhdessä. Ne saavat tähän tehtäväänsä valtionosuuksia sen mukaan, miten hyvin ne onnistuvat edistämään ihmisten sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja työllisyyttä.

Keski-Suomessa on yhteensä noin 5300 järjestöä eli rekisteröityä yhdistystä. Valtaosa toimii pienin resurssein ja pitkälti vapaaehtoisten voimin ruohonjuuritasolla. Paikallisen järjestötoiminnan kannalta oleellisia kysymyksiä on paljon: Säilyykö kansalaisjärjestöjen ja kuntien kumppanuus ja kuka tätä resursoi jatkossa? Kuka kunnassa jatkossa toimii järjestöjen vuoropuhelukumppanina? Aiemmin monen järjestön oleellinen yhteistyökumppani on löytynyt kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä - entä jatkossa? Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastausta. Nyt on hyvä aika selkiyttää, mikä järjestönne toiminnassa on erityisen merkityksellistä ja vaikuttavaa; miten tuette ja autatte ihmisiä, miksi järjestönne kannattaa ottaa kunnan kumppaniksi. Erityisen tärkeää on miettiä kahta asiaa: mistä ette halua luopua ja toisaalta, tulisiko toimintaa jollain lailla uudistaa.

Palveluita tuottavia sosiaali- ja terveysjärjestöjä on maakunnassa noin 60. Sosiaalipalveluista yleisimmät ovat asumispalveluita ja päivätoimintaa vanhuksille, lapsille, nuorille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille. Palveluita tuottavien järjestöjen kentällä käydään mm. seuraavaa pohdintaa: Onko järjestölähtöisillä palveluilla elintilaa tulevaisuudessa? Miten pieni pärjää suurten rinnalla? Onko kaikkien palveluntuottajien pakko yhtiöittää toimintansa kilpailuttamisen ikeessä? Järjestölähtöisten palveluiden mahdollisuudet liittyvät mm. järjestöjen kykyyn kehittää ketterästi erityisryhmien tarpeisiin vastaavia palveluita.

Palvelutuotannon ja jäsenten keskinäiseen kohtaamiseen perustuvan toiminnan lisäksi järjestöillä on valtava määrä yleishyödyllistä, järjestölähtöistä tukea ja apua. Tämä on useimmiten asiakkaalle maksutonta, matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää apua. Useissa tapauksissa ennaltaehkäisevällä tuella on onnistuttu kannattelemaan ihmisiä ajoissa, välttäen raskaita palveluprosesseja ja epäinhimillistä odottelua. Toiminnan moninaisuuden vuoksi järjestöjen toiminta on niin arvokasta ja ainutlaatuista.

Kun rakenteita uudistetaan, on tärkeää tuoda esille kansalaisjärjestötoiminnan merkitystä. Suurtenkaan muutosten keskellä perusasiat eivät muutu. Ihmiset tarvitsevat aina toisia ihmisiä, välittämistä ja kokemusta tarvittuna olemisesta. Suurin osa kansalaisjärjestötoiminnasta perustuu juuri ihmisten liittymisen tarpeeseen. Itse ajattelen, että uudistusten keskellä pysyy pinnalla sekä tiedostamalla toiminnan juuret että olemalla riittävän tietoinen toimintaympäristön muutoksista.

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke omalta osaltaan tukee maakunnan järjestötoimijoita uudessa toimintaympäristössä. Hanketta hallinnoi KYT ry ja rahoittaa STEA (1.8.17 – 31.12.2020). Hankkeessa työskentelevät järjestöjen muutosagentti ja muutoskoordinaattori. Hankkeen uutiskirje kannattaa tilata omaan sähköpostiin. Uutiskirjeen avulla saat mm. järjestöille räätälöityä, ajankohtaista tietoa uudistuksesta ja hankkeen etenemisestä. Lisätietoja hankkeesta.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta laajemmin kiinnostuneiden kannattaa tutustua esimerkiksi KS2020.fi -sekä alueuudistus.fi -sivustoihin.

Anne Astikainen
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke

PAIKKOverkko hanke tunnistaa osaamista. Ennen kuin ammatillisen osaamisen tunnistaminen jossain toimintaympäristössä on mahdollista, pitää verrata työpaikan toimintaa ammatillisten tutkintojen perusteisiin. Sitä kutsutaan meidän slangissa oppimisympäristöjen tunnistamiseksi. Aiemmissa hankkeissamme olemme pitäytyneet melko tarkoin perinteisissä työvalmennusorganisaatioissa. Niistäkin löytyy uskomattoman paljon ja erilaisia oppimisen mahdollisuuksia. Mutta entäs kun toimintaa laajennetaan?

Me vertaamme oppimismahdollisuuksia työpaikalla ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Ensimmäinen oppi on tietenkin se, että mikään työpaikka ei ole organisoitunut (tietenkään ei ole!!) tutkintomaailman mukaisesti. Melkein kaikkialta löytyy mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen useammasta tutkinnosta…. Kai meidän työmme olisi liian helppoa ilman tätä itsestäänselvyyttä. Ennätykset lyödään tutkintojen määrässä kerta kerran jälkeen. Se tekee tästä tunnistamistyöstä mielenkiintoista ja haastavaa.

On hienoa päästä kurkistamaan näin monenlaisiin paikkoihin. Tunnistamiimme noin 250:een oppimismahdollisuuteen sisältyy osaamisen kehittämismahdollisuuksia puutarhatyöstä hitsaukseen ja auton korjaamiseen, ohjaamisesta hoitotyöhön, maataloudesta kaupunkiliikenteeseen. Tutkintopalettiimme kuuluu tällä hetkellä 26 eri tutkintoa sekä soveltuvia osia yhteisistä opinnoista. Tämä tietysti tarkoittaa uskomattoman monenlaisia työpaikkoja. Ja valtavaa määrää erilaisia ihmisiä työnsä ääressä.

Mikä on tämän homman tarkoitus? Sen pääsemme aistimaan harmittavan harvoin, mutta näitäkin tähtihetkiä tulee. Niihin kuuluu ehdottomasti se, kuinka peruskoulussa elämäänsä kyllästynyt nuori mies löytää oman alansa maataloudesta, saa osaamistodistuksen ja pääsee saman tien oppisopimuksella opiskelemaan. Kun osaamistodistuksesta itseluottamusta saanut nuori nainen muuttaa kahvipöytäkeskustelun jälkeen tavoitetasoaan perustutkinnosta ammattikorkeakouluun. Kun osaamistodistuksen saanut nuori riemuitsee työpaikan saamisesta – apunaan todistuksesta saamansa avainsanat ja varmuus omasta osaamisesta. Silloin sitä tietää, miksi tätä työtä kannattaa jatkaa!

 

Susanna Uusitalo

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, PAIKKOverkko -hanke

Keski-Suomen maakunnassa asuu jo yli 8 500 vieraskielistä ja alueella puhutaan yli sataa eri kieltä. Tänne on perinteisesti muutettu muista maista pääasiassa työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella. Myös humanitäärisistä syistä Suomeen on saapunut viime vuosina entistä enemmän ihmisiä, eikä ihme, maailmassa on tällä hetkellä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin. Konfliktit, sodat ja luonnonkatastrofit ovat pakottaneet entistä laajemman joukon ihmisiä jättämään kotinsa ja etsimään turvaa joko oman maansa sisältä tai jostain toisesta maasta, myös Suomesta.

Näistä taustoista ja tarpeista lähti liikkeelle idea Yhdessä enemmän -hankkeelle, jossa keskityttäisiin hyvien väestösuhteiden edistämiseen, mahdollisuuteen saada tietoa ja neuvoa yhteiskunnasta uusille muuttajille sekä tukea kotouttamistyötä tekeville henkilöille tarjoamalla tietoa ja kokemusta mentoroinnin avulla.

Käynnistyttyään tammikuussa 2017 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana hankkeessa on saatu erityisen positiivisia kokemuksia väestösuhteita edistävistä toimista. Hankkeessa on järjestetty kevään aikana Jyväskylässä eri asuinalueilla sekä Viitasaarella erilaisia kohtaamistapahtumia, joissa alueen ihmiset ovat voineet tuoda myös omia ideoita ja toiveitaan esille. Monikielinen neuvonta on myös käynnistetty neljälle eri alueella. Monenlaista toimintaa on kevään aikana käynnistetty alueille, kuten kielikahviloita, ruokatapahtumia sekä järjestetty luontoretkeä ja piknik -tapahtumaa. Myös kielikaveritoimintaa on käynnistetty jossa kieltä voi oppia oman kielikaverin kanssa.

”Mitä se tällainen kirjoitus oikein on?”, hämmästeli eräs osallistuja kun hanketyöntekijämme Ahmed esitteli arabiankielistä kirjoitusta kielikahvilassa. Tästä lähti arabian alkeisiin tutustuminen ja kielikahvilan lopuksi sujuvasti jo tervehdittiin uudella kielellä. Kielikahviloissa tutustutaan nimensä mukaisesti eri kieliin. Kahviloissa on mahdollista vahvistaa kielitaitoaan tai kuten edellä, tutustua ihan uuteen kieleen.

On ollut ilo huomata kuinka kielikahviloissa ihmiset ovat spontaanisti myös verkostoituneet yhteisten harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden löydyttyä. Uusia ystäviä on kutsuttu jo heti harrastusten pariin ja sähköpostiosoitteita on vaihdettu. Ilman kohtaamista harvoin syntyy ymmärrystä erilaisuudesta ja yhtäläisyydestä!

Kesän kunniaksi päätettiin myös viljellä! Kesän viljelyryhmä käynnistyi Jyväskylän Kuokkalassa innokkaiden viljelyryhmäläisten muokatessa maata ja istuttaessa kasvimaalle kasviksia ja yrttejä. Pieni kesäsadekaan ei haitannut istutuspuuhia ja asiantuntevia neuvoja sateli puolin ja toisin ryhmäläisten jakaessa kokemuksiaan viljelystä niin Suomessa, Afganistanissa kuin Iranissakin. Osalle ryhmäläisistä kasvimaan perustaminen oli puolestaan ihan uusi asia ja ryhmässä jaettuja kokemuksia ja vinkkejä kuunneltiin tarkalla korvalla. Viljelyryhmä on kokoontunut kerran viikossa palstalle ja sadonkorjuu on jo ovella!

Syksyllä jatkamme kielikahvilatoimintaa sekä lähdemme toteuttamaan saatuja ideoita, kenties tiemme kohtaavat nuotioretkellä, valokuvauskerhossa, illallisella naapurin kanssa tai jonkun muun toiminnon parissa! Lämpimästi tervetuloa mukaan, voit seurata tapahtumiamme KYT ry:n kotisivujen (www.kyt.fi) kautta (hankkeet, Yhdessä enemmän)! Hankkeen toiminta-aika on 2017-2018.

Lämmöllä tervehtien
Yhdessä enemmän hanketyöntekijät Tiina, Anni ja Ahmed