Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Joulukuun ensimmäinen viikko on nimetty vapaaehtoistoiminnan viikoksi. Meillä Matarassa viikko näkyy niin, että torstaina 1.12. kansalaistoiminnankeskus täyttyy vapaaehtoistoiminnan paikkoja markkinoivista yhteisöistä Vapaaehtoiseksi! –messutapahtuman myötä. Messut ovat vapaaehtoistyötä etsivien ja vapaaehtoistyötä tarjoavien yhteisöjen kohtaamispaikka.

Kansalaisareena ry on järjestänyt jo kolme kertaa Vuoden vapaaehtoinen –kampanjan. Palkinnon saajaksi ehdotettiin 82 vapaaehtoista, 37 paikkakunnalta. Neljä näistä ehdokkaista on jyväskyläläisiä: Anja Ahonen, Sirpa Nieminen, Roope Niinivirta ja Mika Virta. Voittaja julkistetaan Helsingin Vapaaehtoistoiminnan messujen yhteydessä 3.12.2016.

Vapari – Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelujen toiminnan tarkoituksena on jyväskyläläisten hyvinvoinnin lisääminen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia tarjoamalla. Jyväskylän kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena ovat aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat – eli toimintamme on strategian syvintä toteuttamista.

Blogin otsikko ”Kun tukea tarvitaan, on vapaaehtoinen lähellä” – on tämän vuoden Vapaaehtoisten päivän teema. Se kuvaa hyvin myös Vaparissa koettuja tilanteita. Koordinoimme yhteistyössä SPR:n Jyväskylän osaston kanssa Vapaaehtoista asiointiapua ja Liikuntaluotsitoimintaa kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Molemmissa toiminnoissa tukea tarjotaan sellaisille, jotka jostakin syystä eivät selviä yksin arjessaan. Asiointiavun asiakas on tyypillisesti iäkäs ihminen, joka on menossa lääkäriin tai tutkimuksiin. Liikuntaluotsit taas aktivoivat ihmisiä liikkumaan – siinä toiminnassa avun vastaanottajina on myös nuorempia ihmisiä.

Vapaaehtoistoiminta tai vapaaehtoistyö on moniulotteinen ilmiö, joka on noussut kolmannen sektorin merkityksen lisääntymisen myötä tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Yksi osa tätä keskustelua on viime päivinä esiin noussut osallistuvan sosiaaliturvan malli. Taloussanomat kirjoitti muun muassa, että ”työttömät joutuvat vapaaehtoistöihin”. Vapaaehtoistyöhön ei kyllä passiteta eikä jouduta.

Filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto kirjoitti blogissaan näin: ”Suorittavat työt tulevat todennäköisesti katoamaan lähes kokonaan. On myös täysin mahdollista, että meidän elinaikanamme on otettava hyppy työnjälkeiseen aikaan: perustulolla turvattuun yhteiskuntaan, jossa työ ei ole enää osa kaikkien arkipäivää. Tästä syystä meidän täytyisi myös valmistautua siihen, että työnkuvasta riippumatta jokaisella ihmisellä olisi mahdollista löytää arkeen mielekästä tekemistä, sai siitä sitten palkkaa tai ei.”
http://puheenpalo.fi/2016/03/16/menestyksen-jaljilla-tulevaisuus/

Uusimpien tutkimusten mukaan hyväntekeminen ja myötätuntoisuus lisäävät tekijänsä onnellisuutta ja hyvinvointia. ”Myötätunto edistää yksilössä muun muassa onnellisuuden tunnetta, terveyttä ja eliniän ennustetta. Myötätuntoinen ihminen voi sekä fyysisesti että psyykkisesti paremmin kuin vähemmän myötätuntoinen ja auttavainen” – sanoo vapaaehtoistoiminnan tutkija Anne Birgitta Pessi.

Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta kuin joulutähti!

 

Anne Laimio
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelut - Vapari

Kansalaistoiminnankeskus Matarassa oli kaikilla hymy erityisen herkässä 12.10., kun Matka halki Mataran -tapahtuma toi 250 eri alojen opiskelijaa keskuksen tiloihin tutustumaan yhdistysten toimintaan. Koko päivän Mataran käytävät kuhisivat innostuneita opiskelijoita ja nähtiinpä myös hyväntuulinen kuningatar Elisabeth katsastamassa järjestöjen esittelypisteitä!

Matka halki Mataran -opiskelijasuunnistus on vuosittainen Jyvässeudun oppilaitosten opiskelijoille suunnattu rento ja leikkimielinen tutustumiskierros Kansalaistoiminnankeskukseen, siellä toimiviin järjestöihin ja muihin alueen yhdistyksiin. Kurkistus järjestöjen maailmaan avaa uusia näkökulmia opiskelijoille ja antaa eväitä työelämää varten. Järjestöistä voi löytyä opintojen oheen mielekästä vapaaehtoistyötä, jonka kautta pääse kartuttamaan osaamistaan. Kolmas sektori on monelle tulevalle ammattilaisille myös tärkeä yhteistyökumppani ja jopa mahdollinen työllistäjä.

Opiskelijoiden kierrettävänä Matarassa oli yli 30 esittelypistettä, joten tarjolla oli hyvin monipuolinen kattaus eri asioiden parissa toimivia yhdistyksiä. Omasta toiminnastaan kertomassa olivat muun muassa Youth Against Drugs ry, Jyväskylän seudun invalidit ry ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry. ”Meidän pisteellämme kävi todella kivasti väkeä, oikein positiivisella asenteella varustettuja ja tiedonhaluisia nuoria. Olipa hyvä, että lähdimme mukaan!”, kehuivat Ritva Tourunen ja Tapani Reinikka Keski-Suomen Epilepsiayhdistyksestä.

Moni opiskelija löysi reitin varrelta aivan uusia tuttavuuksia ja viihtyi kiinnostavan yhdistyksen juttusilla pitkänkin aikaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutustumiskierrokselle oli lähtenyt luokkatovereineen fysioterapian opiskelija Erik Niemi. ”Löysin jo monta uutta juttua ja omien opintojeni näkökulmasta kiinnostavia järjestöjä. Esimerkiksi Sydänpiiri ja Nuksu tekevät todella tärkeää työtä.”, kertoi hymyilevä Erik jo ensimmäisten esittelypisteiden jälkeen. ”Tällainen päivä avaa hyvin silmiä, kun tajuaa kuinka monessa jutussa järjestöt ovatkaan mukana.”

Matka halki Mataran -tapahtumaan voi tutustua kuvina ja videoina Instagramissa ja Facebookissa hakemalla tunnisteella #mataranmatka. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kansalaistoiminnankeskus Matara, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä aikuisopisto, Jyväskylän yliopisto sekä tietysti lukuisat esittelypisteitään pitäneet yhdistykset.

Katariina Luoto
Järjestöohjaaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
KYT-järjestöpalvelut

Lauantaina 24.9 vietettiin Tourujoen Yötä viidennen kerran. Jo ennen tapahtuman alkua kello viittä alkoi kiinnostuneita ihmisiä hyöriä tapahtuma-alueella. Tapahtumatiimimme ja vapaaehtoiset odottivat jännittyneinä: ”Miten paljon väkeä tulee paikalle? Millainen on sää ja tapahtuman tunnelma? Sujuuko kaikki hyvin?” Illan mittaan saimme positiivisen vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Väkeä kävi illan aikana noin 7000 – 8000, ei jaksanut sataa aivan pientä alkuillan tihkusadetta lukuun ottamatta ja järjestelyt sujuivat niin hyvin kuin mahdollista.

Tourujoen Yön tunnelma oli tänä vuonna fantastinen. Itse en ole järjestäjänä kokenut mitään vastaavaa. Ihmiset olivat kautta linjan erittäin hyväntuulisia ja positiivisia. Palautekyselyn perusteella kävijät arvostivat sitä, että tapahtuma oli ilmainen. Myös näyttävä valaistus ja erityisesti valotaideteokset kuten Ukko-Metso toimivat vetonauloina. Loppuiltaa kohden esiintymislavan lukuisat bändit, tanssiryhmät ja miekkailuesitys keräsivät yhä enemmän kuulijoita ja katselijoita. Oli ilo huomata, että illan päättäneissä pihatansseissa pyörähteli tapahtumakansaa miltei tungokseen saakka.

Basaarialueella oli myös hyvää pöhinää. Erityisesti ruokabasaari oli suosiossa siihen mittaan asti, että osalla myyjistä loppui ruoka ennen tapahtuman päätöstä. Tapahtuman nimi saattaa johtaa harhaan tapahtuma-ajan suhteen. Kuulin illan aikana muutamia hämmentyneitä kommentteja: ”Siis kestääkö tää meininki koko yön?” Palautteiden mukaan basaarimyyjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Ainoastaan parkkipaikkojen vähyys aiheuttaa joka vuosi nurinaa. Autojen määrä pääsi yllättämään meidät järjestäjät, mutta radiopuhelimien ja järjestysmiesten avustuksella siitäkin selvittiin.

Työpajoissa oli runsaasti osallistujia ja niistä saatu palaute on ollut kiittelevää ja innostunutta. Matara-salin tapahtumat keräsivät myös suuren yleisön. Gloria-Talentin aikana Mataran aula pullisteli ihmisistä. Kaiken kaikkiaan kaikki, mitä Tourujoen Yössä tapahtui, saavutti suuren suosion.

Tourujoen Yö toteutettiin tänä vuonna pikaisella aikataululla. Suunnitteluun oli vähän aikaa. Tilanteessa auttoi se, että tiimissämme oli mukana Henna, jolla oli kokemusta tapahtuman järjestämisestä aiemmilta vuosilta. Itse tapahtumapäivänä tiimin työ ja muut auttavat kädet riittivät aivan nippa nappa. Yhtään pienemmillä resursseilla ei tapahtumaa olisi voitu toteuttaa. Kävijämäärä oli tänä vuonna maksimissa suhteessa talkooväen määrään. Vapaaehtoisten rekrytointiin tulee jatkossa varata enemmän aikaa ja samalla miettiä, mikä voisi olla asia, joka houkuttaa tulemaan vapaaehtoiseksi Tourujoen Yöhön.

Allekirjoittanut kiittää kaikkia tapahtuman järjestelyissä mukana olleita. Toteutimme yhdessä aivan upean Tourujoen Yön 2016! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Jussi Haatainen
Tapahtumakoordinaattori
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Kansalaistoiminnankeskus Matara
Matarankatu 6 A 1, 40100 Jyväskylä
p. 050 571 0954
s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kyt.fi

Keskisuomalainen kirjoitti 23.8.2016 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin siivouksesta, jossa rekisteristä poistetaan ne yhdistykset, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia PRH:lle vuoden 1995 jälkeen. PRH:n julkaisemalla poistolistalla on noin 2500 keskisuomalaista yhdistystä.

Yhdistyksiä on perustettu ja lakkautettu aina. Monen listalta löytyvän yhdistyksen nimestäkin voidaan päätellä, että ne edustavat selkeästi mennyttä aikaa. Toimintansa lopettaneen yhdistyksen poistaminen rekisteristä tuskin tuottaa harmia kenellekään. Mikäli yhä toiminnassa oleva yhdistys kuitenkin löytää itsensä PRH:n poistolistalta, se saa jatkaa olemassaoloaan yksinkertaisimmillaan sähköposti-ilmoituksella. Yhdistysrekisteristä poiston ”uhka” on toki todellinen, mutta ongelma on ratkaistavissa varsin pienellä panostuksella. Apua ja neuvoja jatkamisilmoituksen tekemiseen tai toiminnan lakkauttamiseen ja uudelleenjärjestämiseen on saatavissa esimerkiksi Suomen Nuorisoseuroilta, Keski-Suomen Kyliltä, ProAgrialta tai Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen Järjestöpalveluilta.

2000-luvulla suomalainen kansalaistoiminta on muuttunut yhä enemmän pop-up-henkiseksi. Jotkut yhdistykset ovat muuttuneet palveluntuottajiksi ja harrastustoiminta organisoituu yhdistyksen sijasta yritysmuotoon. Yhdistykseksi järjestäytyminen tai yhdistyksen säilyttäminen on yhä tärkeää silloin, kun yhdistys esimerkiksi omistaa kiinteistön tai muuta varallisuutta tai harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. PRH:n siivousoperaatio ei ota kantaa siihen, onko yhdistyksellä omistuksessaan vaikkapa satavuotias seurantalo. Talon omistussuhteen säilyttäminen on kiinni yhdistyksen jäsenten aktiivisuudesta.

Sosiaalinen media ja internet ovat hieman vähentäneet ihmisten tarvetta kokoontua saman katon alle, mutta teatteria, kuorolaulua ja jalkapalloa on vaikeata harrastaa netin välityksellä. Monet seurantalot ovat tällä hetkellä vajaakäytöllä, ja samaan aikaan lähistöllä joku kaveriporukka saattaa miettiä, että mistä saisivat lautapeliturnaukselleen tilat. Keski-Suomessa yhdistysten omistuksessa on massiivinen kiinteistöresurssi, jonka laaja-alaisempi hyödyntäminen erityisesti maaseudulla vähentäisi ihmisten tarvetta matkustaa kuntakeskuksiin tapaamaan toisiaan ja harrastamaan.

Toivon, että kaikki toimitiloja hallinnoivat yhdistykset miettisivät voisiko omaa taloa tarjota laajemmin paikallisyhteisön käyttöön. Ovatko esimerkiksi nuoret löytäneet talon? Lisäämällä käyttöastetta yhdistys voisi samalla saada esimerkiksi lisää talkooväkeä tai vuokratuloja talosta huolehtimiseen. Talojen ja toiminnan yhdistämiseksi avataan yhdistystori.fi-verkkopalveluun toimitilahakemisto vuodenvaihteessa.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Suomen Nuorisoseurat ry:n Keski-Suomen Aluetoimisto, Keski-Suomen Kylät ry ja ProAgria Keski-Suomi käynnistivät huhtikuussa Wolmar-hankkeen, jonka aikana kerätään ja välitetään tietoa yhdistysten omistamista ja hallinnoimista toimitiloista. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tavoitteena on, että paikallistoiminnan tärkeät paikat säilyvät ja kehittyvät.

Niko Jokinen
projektityöntekijä
Wolmar-hanke
https://www.facebook.com/wolmarhanke/
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry