Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja koordinoi neljän maakunnan alueella toteutettavaa oSallisuushanke Sallia. Kumppaneina mukana ovat sosiaaliturvayhdistykset Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. Keski-Suomessa Salli keskittyy kokeilemaan ja kehittämään toimintamalleja ja toimintatapoja nuorten aikuisten osallisuuden lisäämiseksi suhteessa käyttämiinsä sosiaali- ja työvoimapalveluihin.

Kun puhutaan osallisuudesta, on hyvä tietää, ettei se ole sama asia, kuin osallistuminen. Osallisuus on tunne, joka voi syntyä osallistumisesta, mutta ei välttämättä synny. Osallisuuden tunne ei esimerkiksi synny, jos ei koe tulevansa nähdyksi, kuulluksi tai huomioiduksi (esim. palveluissa). Osallisuuden tunteen syntymiseksi ihmisillä tulisi olla mahdollisuus saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin (vähintään) ilmaisemalla mielipiteensä niistä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima.

Salli-hanke ja Jyväskylän yliopiston Palvelut ja kansalaisosallistuminen (PalKO) -tutkimushanke ovat tehneet yhteistyötä syksyllä 2012 ja haastatelleet jyväskyläläisiä nuoria aikuisia heidän palvelukokemuksistaan (vrt. Närhi ym. 2013). Jyväskyläläisillä nuorilla aikuisilla on hyviä kokemuksia palveluista mutta pääasiassa kokemukset kertovat siitä, että osallisuus harvoin toteutuu palveluissa. Heidän mielestään tietoa palveluista on vaikea löytää, tiedon saaminen palveluista on sattumanvaraista ja se riippuu mm. työntekijästä. Nuorten aikuisten mielestä palvelujärjestelmä on joustamaton ja organisaatiokeskeinen. Nuorten yksilöllisiä tilanteita ei huomioida, vaan kaikille annetaan sama lomake täytettäväksi. (vrt. Närhi ym. 2013.)

Aktivointipolitiikan myötä on otettu käyttöön sanktioita esimerkiksi yhteishaun yhteydessä ja joidenkin nuorten aikuisten mielestä tässä rikotaan Suomen perustuslakia. Nuoren on pakko esimerkiksi hakea yhteishaussa oppilaitoksiin, vaikka niissä ei olisi mitään kiinnostavia koulutuksia tarjolla, joissa nuori kokisi voivansa pärjätä. Osallistumisesta kieltäytyminen voi olla osallisuuden muoto mutta sitä osallisuuden muotoa ei ”pakkohaku” hyväksy (kts. Thomas 2002). Usein nuorten omaa suunnitelmaa opiskeluista tai työelämästä ei huomioida byrokratian rattaissa. Nuoret kokevat usein muutenkin olevansa riippuvaisia tukijärjestelmästä. Osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan, jos sen seurauksena tosiasiallisesti käteen jäävät tulot pienenevät. Pätkätöiden vastaanottaminen taas katkaisee tukia ja aiheuttaa monimutkaisen ”lappurumban” ja epävarmuuden seuraavan kuukauden tuloista. Kun on riippuvainen tukijärjestelmästä, valinnanmahdollisuudet kaventuvat.

Nuortentalo Katutason nuoret, oSallisuushanke Salli ja PalKO-hanke järjestivät Nuortentalo Katutasossa 21.1.2013 keskustelutilaisuuden, johon saapui kutsuttuina paikalle jyväskyläläisiä viranomaisia mm. sosiaali- ja työvoimapalveluista sekä Kelasta. Keskustelutilaisuudessa nuoret kertoivat kokemuksistaan ja esittivät viranomaisille kysymyksiä palveluihin ja kokemiinsa epäkohtiin liittyen. Keskustelutilaisuus oli Salli-hankkeelle ensimmäinen Jyväskylässä toteutunut toimintamallikokeilu, jota nyt lähdetään yhteistyössä kehittämään eteenpäin. Nuorten mielestä tilaisuudesta jäi ”hyvä fiilis”. He kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa ”suht hyvin” vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Jatkossa kuitenkin mukaan toivottiin päättäjiä, jotka oikeasti voisivat vaikuttaa palveluihin ja niiden kehittämiseen. Salli ja PalKO jatkavat työskentelyä nuorten kanssa keväällä 2013 tavoitteenaan nuorten äänen kuulumisen mahdollistaminen ja edistäminen sinne, minne nuoret toivovat äänensä kuuluvan.

Osallisuus lisää hyvinvointia ja terveyttä (kts. Rouvinen-Wilenius ym. 2011, 56). Yksilön oma kokemus osallisuudesta on ratkaisevaa. Jos nuorelle tulee kokemus kuulluksi tulemisesta, se on jo paljon. Mataran luentosarjassa 20.2 klo 13 kerromme lisää Sallista, PalKO:sta ja Nuortentalo Katutason nuoria osallistavasta toimintamallista. Tervetuloa kuuntelemaan!

Tekstissä viitattu seuraaviin lähteisiin:
Närhi, Kati & Kokkonen, Tuomo & Matthies, Aila-Leena 2013. Nuorten aikuisten miesten osallisuuden ja toimijuuden reunaehtoja sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Julkaisematon artikkelikäsikirjoitus.
Rouvinen-Wilenius, Päivi, Aalto-Kallio, Mervi, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo & Nikula, Tuuli 2011. Osallisuus osana tasa-arvoa. Julkaisussa: Rouvinen-Wilenius, Päivi & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo (toim.) Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus.
Thomas, Nigel 2002. Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press [viitattu 28.11.2012]. Vaatii käyttäjätunnuksen. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://site.ebrary.com.ezproxy.jyu.fi/lib/jyvaskyla/docDetail.action?docID=10057409>

 

Virkistyneenä loman jälkeen työn ääressä. Kun muistelin kulunutta vuotta ja haaveilin tulevasta, jäin pohtimaan erilaisia verkostoja ja yhdistyksemme roolia verkostoissa. Olemme mukana verkostoissa jotka yhdessä toteuttavat tapahtuman/tapahtumia, kehittävät yhdessä toimintoja, rikkovat rajoja yms. Päällimmäisenä mielessäni on kaksi verkostoa, joista toisen kanssa yhteistyö on päätöksessä. Jäljellä on vielä verkostotyön arviointi, missä onnistuttiin ja mitkä olivat sudenkuopat. Verkosto toteutti yhdessä marraskuussa Jyväskylässä Maassa Taivaassa tapahtuman.

Tapahtuma lähestyi kuolemaa ja surua monialaisesti. Marraskuun aikana oheistapahtumia järjestettiin yli 50. Itse olin mukana myös kokijana, huikeaa. Kuolemaa tarkasteltiin, taiteen, musiikin ja monenlaisten näkökulmien kautta. Oli mahtavaa olla osana järjestäjäjoukkoa ja saada tutustua erilaisiin toimijoihin ja tekijöihin. Osasta taisi tulla ihan ystäviäkin. Kaikki alkoi marraskuussa 2010 kun olin menossa tervehtimään Kuopiossa kokoontuvaa leskien vertaistukiryhmää. Ennen tapaamista minulla oli luppoaikaa ja sattumalta kävelin VB-valokuvakeskuksen ohi ja huomaisin että siellä on esillä taiteilija Minna Havukasien valokuvanäyttely jossa käsiteltiin kuolemaa. Menin sisään ja olin aivan myyty.

Näyttelykokemus huipentui, kun näyttelyn henkilökunta antoi minulle hautakynttilän ja kertoi, että voin osallistua tapahtumaan sytyttämällä kynttilän ja viemällä sen Kuopin kirkon pihassa olevalle hautakummulle. Tästä kaikesta hämmästyneenä ja haltioituneena otin yhteyttä heti seuraavana päivänä Minna Havukaiseen. Hän vastasi puhelimeen ja kuuli, että soitan nuorista lehdistä ja sanoi, ettei aio ostaa mitään lehtiä. Sain kuitenkin korjattua tilanteen. Minna kuunteli asiani ja kertoi, että muutamat muutkin ovat ottaneet häneen yhteyttä että Jyväskylään olisi saatava Maassa Taivaassa tapahtuma. Siitä kaikki alkoi ja ensimmäisen kerran istuimme tekijäporukan kanssa suunnittelupalaverissa tammikuussa 2011. Tapahtuman toteuttajina oli taiteilijoita, museot, seurakunta, pääkirjasto ja surujärjestöt.

Olemme myös mukana Monimuotoiset Perheet-verkostossa (www.monimuotoisetperheet.fi). Tuttavien kesken momut. Monimuotoiset perheet ‐verkosto koostuu järjestöistä, jotka paneutuvat perhe‐elämän erityiskysymyksiin kukin omasta näkökulmastaan. Tämä verkosto on toiminut jo viisi vuotta ja itse olen ollut mukana neljä vuotta. Verkosto syntyi kun `pienten` perhejärjestöjen toiminnanjohtajat kokoontuivat vertaistukiryhmänä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia järjestötyöstä. Verkosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Aluksi tapaamiset olivat vapaamuotoisia ja kukin toimi vuorollaan koolle kutsujana. Pian huomattiin, että kuinka paljon järjestöillämme on yhteistä ja ryhdyttiin pohtimaan kuinka yhdessä voisimme viedä eteenpäin viestiä perheiden moninaisuudesta. Olen kokenut tämän verkoston tapaamiset todella voimauttavana ja omaa työtä tukevana. Järjestöjemme kohderyhmiä yhdistävät arkielämää hankaloittavat lait ja käytännöt, jotka eivät tunnista kaikkia perheitä. Perheiden moninaisuuden huomioimisessa ei ole kyse vähemmistöistä, vaan meistä kaikista. Moninaisuuden huomioiminen ei merkitse lisää hankaluuksia, vaan päinvastoin ehkäisee niitä.

Mahtavaa, verkosto sai Raha-automaattiyhdistyksen myönteisen avustusesityksen hakemaansa nelivuotiseen Kaikkien perheiden Suomi -hankkeeseen, jota hallinnoi Sateenkaariperheet ry. Kyseessä on Emma&Elias- avustusohjelman osahanke. Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa kerätään perheiden moninaisuutta koskevaa tietoa ja välitetään sitä eteenpäin päättäjille ja ammattilaisille. Voimaa vaikuttamiseen haetaan yhteisestä verkostosta. Hankkeen tavoite on, että monimuotoisissa perheissä elävien lasten ja vanhempien asema ja palvelut parantuvat ja he kokevat voivansa olla ylpeitä omasta perheestään. Hanke käynnistyy keväällä 2013.

Lähden odottavin mielin momu-verkoston toiminnansuunnittelu kokoukseen Turkuun kuun lopussa. Hyvällä tavalla jännittää uusi hanke, kiva tunne. Samaan aikaan olen hyvin innostunut, halu oppia uutta on kova. Kaikkien perheiden Suomi-hankkeen lisäksi tapaamisen teemoina ovat mm. vertaisarviointi ja yhdistyksen varainhankinta. Niin mielenkiintoisia aiheita, näinköhän aika riittää?

Toivotan kaikille iloa verkostotyöhön ja kohtaamisten täytteistä alkavaa uutta vuotta!

Anne Backman
Suomen nuoret lesket ry

Kun Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskusta suunniteltiin, yhdeksi tavoitteeksi asetettiin, että keskuksen on oltava avoin ulospäin; matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa toiminnan, osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja ympäristönsä ihmisille, yhteisöille ja yhdistyksille. Työnantajani Jyväskylän kaupungin palvelu- ja organisaatiouudistuksen (USO) yhtenä tavoitteena mainitaan myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen, mm. osallistumismahdollisuuksia kehittämällä.

Jo vajaan vuoden aikana on Matara ollut monella tavalla kohtaamispaikkana ja osallistumisen areenana. On ollut toimijoiden omia tilaisuuksia, koulutuksia, tapahtumia. On ollut suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia, tutustumiskäyntejä, jne. Eniten yleisöä ovat koonneet Mataran Avajaiset sekä Tourujoen yö–tapahtuma. Isot yhteiset tapahtumat ovat tarjonneet ihmisille ohjelmallisten elämysten ohella tutustumismahdollisuuksia Mataraan ja sen toimijoihin. Sekä vieraille että meille toimijoille tällaiset tapahtumat toimivat myös yhteisöllisyyden kokemusten vahvistajina. On hyvä, että näitä on useita vuodessa.

Kohtaamispaikka Mataran ala-aula on luonut puitteet jo monelle keskustelu- ja iltajuhlatilaisuudelle sekä toiminnalliselle tuokiolle. On ollut vaali-iltaa, kansalaiskeskusteluja, Mataran aamukahveja, Shindoa, Lunch Beat Discoa,… Kun kansalaisten olohuoneen sisustusta vuosi sitten yhdessä mietimme, tuli monenlaisia ideoita löhösohvasta kirjanurkkaukseen ja baarijakkaroihin. Nyt ajattelen, että hyvä kun jäi runsaasti muunneltavaa toimintatilaa. Kodikkuus toki kuuluu kansalaisten olohuoneeseen, niin että sinne on helppo tulla ja että sinne on mukava hetkeksi jäädä. Erityiskiitokset viihtyisyydestä galleria Glorialle ja muille aulan toimijoille! Erilaiset neuvontapalvelut, internetit ja toiminnalliset ”houkuttimet” kuuluvat ehdottomasti aulan sisustukseen.

Mielestäni meidän mataralaisten yksi tärkeä rooli on toimia kansalaisten osallisuuden mahdollistajina ja eri tavoin sitä arjen työssä teemmekin. Matara tarjoaa tähän mainion toimintaympäristön. On hienoa, että olemme lähteneet rohkeasti kokeilemaan uusia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja! Jo kunnallisvaalien äänestysprosentti kertoo meille sen, että tarvitsemme uusia vaikuttamisen keinoja ja väyliä. Tarvitsemme enemmän suoraa ja välitöntä toimintaa kansalaisten kanssa sekä avointa vuoropuhelua kuntalaisten, viranomaisten ja päättäjien kesken. Tässä Matara voi olla edelläkävijä, myös kansallisesti.

Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on todettu olevan vahva yhteys heidän kokemaansa hyvinvointiin. Osallisuushanke Sallin ylläpitämällä osallisuus –sivustolla todetaan myös, että ”Hyvinvoinnin edistäminen, osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät yhteisöllisyyttä; osallisuus liittyy yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunteeseen, joka syntyy esimerkiksi työn, harrastusten, kansalaisjärjestötoiminnan tai muun vaikuttamisen kautta.” http://www.jelli.fi/osallisuus

Me toimijat yhdessä valitsimme yhteisöllisyyden yhdeksi Mataran arvoksi. Yhteisöllisyyden alle sijoitimme yhdessä tekemisen, avoimuuden ja osallisuuden. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa! Perjantaina 16.11. Mataran aamukahveilla keskustellaan hyvinvoinnista ja 14.12. turvallisuudesta, tervetuloa mukaan!

Valoista pimeää aikaa kaikille! Odotan jo kevätaurinkoa - ja sitä millaiseksi olohuoneemme muuttuu, kun aurinko tulee lasikaton läpi.

Terveisin Laukkasen Jukka

 

Kansalaistoiminnankeskus Matarassa on käynnistynyt täyteen vauhtiinsa ensimmäinen syyskausi. Sateisen kesän jälkeen, olemme saaneet yhä uudelleen ja uudelleen pukea päällemme kumisaap-paat ja nostaa yllemme vähintään sateenvarjon, välillä jopa sadetakit ovat olleet tarpeen. Sade ei kuitenkaan ole hidastanut toimintaamme täällä Matarassa. Päinvastoin. Matarassa on tunnelma ollut lämmin ja toiminnan kehittämisen into on tuonut kasvoillemme iloa, naurua ja välillä jopa hikeä. Vauhti on ollut huima. Matarassa on syksyn aikana käynyt tutustumassa ryhmiä (reilut 170 henkilöä). Moni on kehunut hienoja puitteita ja ihastellut sitä kuinka kotoisa olo tulee tänne tulles-sa. Se on mukavaa kuultavaa ja sen voimalla sitä jaksaa toimijoiden kanssa yksissä tuumin taaper-taa eteenpäin kohti uusia seikkailuja ja tapahtumia.

Olemme kokoontuneet koko kansalaistoiminnankeskus Mataran väen kanssa kesällä ja kuluneena syksynä pohtimaan yhteisiä arvojamme. Työskentely toimijoiden kanssa on ollut antoisaa, keskus-televaa ja yhteisen hyvän luomista. Hienoa, että olemme saaneet luotua Mataralle arvot. Arvot ovat se perusta, kivijalka jonka pohjalle työskentelymme perustuu. On selvää, että kun työyhtei-sössä on yhteiset arvot joiden mukaan toimitaan sekä yhteinen eettinen ja moraalinen toimintata-pa, lisäävät ne yhteisön hyvinvointia. Arvojemme, yhteisöllisyys, tasa-arvo ja rohkeus, kautta ha-luamme antaa kaikille Mataraan tulijoille tasapuolista, oikeudenmukaista, kunnioittavaa ja asiakaslähtöistä palvelua. Kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita Mataraan, lukemaan lehtiä, surffailemaan netissä, jutustelemaan kahvikupin äärellä sekä osallistumaan erilaisiin luentoihin, tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Kehittämisideoita toimintaan otetaan vastaan. Myös Matarassa työskentelevät työntekijät ovat tulleet toisilleen tutummaksi. On ollut hienoa huomata, että työntekijät ovat löytäneet oman paikkansa rauhoittumiseen, mielipiteiden ja ajatusten vaihtamiseen taukohuoneessa. Yhdessä tekeminen on paljon mukavampaa kuin se, että jokainen puurtaa itsekseen.

Millaista toimintaa Matarassa on syksyn aikana ollut? Täällä on päässyt syyskuun alusta alkaen aloittamaan tiistai-aamut lempeästi venytellen tai työpäivän voinut lopettaa ihanasti rentoutuen shindo-ohjaajan opastuksella. Keskiviikkoisin olemme vaihtelevalla menestyksellä pitäneet tauko-jumppaa. Syksyn suurimpia tapahtumia on ollut lauantaina 29.9. järjestetty Tourujoen Yö-tapahtuma ja 10.10. ollut Matka halki Mataran (järjestöjen infopäivä oppilaitoksille).

Tourujoen Yössä oli kävijöitä päivän aikana noin 1500. Tapahtumaa oli suunnittelemassa Jyväsky-län Nuorten Taidetyöpaja ja kulttuuriaitta, Valon kaupunki-hanke ja iso joukko Mataran toimijoita sekä muita järjestötoimijoita mm. liikuntajärjestö. Tapahtuma toteutettiin pitkälti vapaaehtois-voimin ja niinpä paikalla olleet esiintyjätkin osallistuivat päivään talkoo meiningillä. ISO KIITOS SIITÄ KAIKILLE! Ensi vuonna uudelleen.

Matka halki Mataran päivään osallistui lähes 300 opiskelijaa. Opiskelijat olivat JAMK:sta, HU-MAK:sta, JAO:lta ja JKO:sta. Saatujemme palautteiden pohjalta päivä oli onnistunut. Saimme pa-lautetta siitä, että toimintojen ja järjestöjen esittelyt olivat hyvin valmisteltuja ja erittäin mielen-kiintoisia. Lisäksi palautteissa oli nähtävissä se, että opiskelijat ja opettajat huomasivat kuinka eri-laisia toimijoita täältä Matarasta löytyy. Järjestömaailma oli aika monelle melko tuntematon, joten päivä antoi opiskelijoille tietoa järjestötoiminnasta.

Syksyisin terveisin
Sari Naappi