Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Ei olla kantona kaskessa vaan KANTO – hankkeessa!

Niin työllistymiselle kuin työllistämiselle on usein monia esteitä. On niin sanotusti liian monta kantoa kaskessa. Varsinkin järjestöissä ja yhdistyksissä tekemätöntä työtä olisi usein tarjolla ja tarve työntekijälle saattaa olla hyvin konkreettinen, mutta työtä saattaa olla tarjolla osa-aikaisesti tai epäsäännöllisen säännöllisesti. Myös kassakaapin sisältö sanelee omat ehtonsa työntekijän palkkaamiselle.

Toisaalla työnhakija puolestaan miettii omaa työllistymistään ja sen esteitä tai ilman koulutusta oleva ihminen sitä ”omaa alansa” tai ”mikä minusta tulisi isona” kysymyksiä.

Kansalaistoiminnankeskus Matara ja KANTO – hanke

Kansalaistoiminnankeskus Matara on monien mahdollisuuksien paikka niin työllistyä ja työllistää kuin myös oppia uutta. Kanto – hankkeen tiimoilta tätä mahdollisuutta kehitetään edelleen. Hankkeessa niin työnhakijat kuin Mataran järjestöt ja yhdistykset työnantajina kohtaavat toisensa. Hankkeessa kartoitetaan näitä järjestöjen työllistämistarpeita ja löydetään erilaisia keinoja työllistää työnhakija järjestöön esimerkiksi palkkatuen tai työkokeilun avulla. Samalla KANTO – hankkeen työhönvalmentajat auttavat työnhakijoita työnhaussa ja työllistymisessä niin Mataran järjestöihin kuin myös avoimille työmarkkinoille. Erityisesti hankkeen tiimoilta autetaan maahanmuuttajia, korkeasti koulutettuja työttömiä, vastavalmistuneita tai ilman tutkintoa olevia ihmisiä.

Toukokuussa alkaneessa hankkeessa työskentelevät työhönvalmentajina Mikael Isomäki ja allekirjoittanut. Projektipäällikkönä toimii Antero Mikonranta. Kanto on vielä aika nuori kanto, mutta muutamia työnhakijoitakin on iloksemme tullut jo mukaan. Seuraavaksi työhönvalmentajat alkavat sopimaan vierailuaikoja Matarassa toimiviin järjestöihin ja toimijoihin. Ehdimme varmasti muutaman järjestön tapaamaan ennen kuin talo hiljenee kesälomien ajaksi. Lomien jälkeen kolkuttelemme uudestaan järjestöjen ovia ja jatkamme kartoitusta mahdollisista työllistämistarpeista.

Luodaan yhdessä uusia väyliä niin työllistää kuin työllistyä!

Hyvää ja aurinkoista kesää toivottaen,
Teija Huuhka

Nyt se alkaa olla paketissa! Kimppa-hankkeen matka kesti melkein viisi vuotta ja minä sain kulkea siinä mukana reilut neljä vuotta. Matkaan mahtui monenlaista mäkeä, mutkaa ja tasaista maastoakin aina välillä. Elämän matkalaukkuun sain Kimpasta monenlaista oppia ja muistoa.

Kimppa-hanke alkoi vuonna 2008 ja sitä hallinnoi Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys. Kimpan päämääräksi oli asetettu haja-asutusalueiden ikääntyvien arjen hyvinvoinnin tukeminen. Hankeaikana tutuksi tulivat Korpilahti, Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kannonkoski ja Saarijärvi sekä monet niiden kylät Lokakylästä Moksiin ja Mahlusta Vuoskoskelle. Tutuiksi ja jopa rakkaiksi tulivat tällaiselle tunteikkaalle, karjalaiset sukujuuret omaavalle monet, monet alueiden ikäihmiset, mummot ja papat sekä monet muut verkostojen kanssamatkalaiset. Ikävä tulee!

Hankkeessa oli keskeiseksi työmenetelmäksi valittu kumppanuuspöytä-malli. Siinä saman pöydän ääreen koottiin alueiden ikäihmisten hyvinvoinnista kiinnostuneita – mukana oli niin virkamiehiä, järjestötoimijoita kuin ihan tavallisia kansalaisia, jotka halusivat vaikuttaa sekä auttaa konkreettisesti oman paikkakuntansa ikäihmisiä. Huoli oli monella suuri, suurin huolista oli ikäihmisten yksinäisyys.

Kumppanuuspöydässä oltiin kaikki tasavertaisia mökin mummosta kunnanjohtajaan. Oli siinä opettelemista, niin tasavertaisuudessa kuin yhdessä toimimisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Sitkeästi kun me hanketyöntekijät jaksoimme uskoa siihen, että yhdessä olemme enemmän, hankalimmatkin vastarannankiiskit alkoivat uida myötävirtaan. Salassa nurkan takana tuli pyyhittyä muutama tuskanhiki ja ilonkyyneleitä onnistumisista vuodatin ihan avoimestikin.

Vaan kyllä se kannatti. Kumppanuuspöydät jatkavat eloaan ja kehittymistään kaikissa hankekunnissa. Hankkeen loppuseminaarissa tutkijatohtori Harri Raisio arvioi kumppanuuspöytä-mallin toimivan hyvin suoran kansalaisvaikuttamisen uusilla areenoilla, keskustelevan demokratian välineenä. Upeaa! Suuren suosion saavuttaneet ikäihmisten yhteisölliset tapahtumat saavat jatkoa, Kivijärven Ilonpäivä on taas syyskuussa ja Korpilahden Tikkalassa Ole ystävä minulle -tapahtuma järjestettiin ilman hanketta jo alkuvuodesta. Alueiden vapaaehtoistoiminta jatkaa kehittymistään osana palvelujärjestelmää. On hyvä ja helppo hypätä pois juuri tällä pysäkillä – matka kimpassa/Kimpassa kehitti ainakin tätä työntekijää ja ihmistä.

”Jos haluat kulkea nopeasti, kävele yksin. Jos haluat kulkea pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa.”
- Afrikkalainen sananlasku

Tuija Seppänen

ps. Kimpan loppuraportti on luettavissa osoitteessa www.kssotu.fi

Lueskelin läpi aikaisempien kirjoittajien blogeja ja kädet hioten mietin miten minä, muutaman kuukauden toiminnanohjaajana Jyvässeudun 4H:lla toiminut, vasta järjestötoimintaan tutustunut ja Mataran tilavarauksista ja kahvihuonekulttuurista kantapään kautta hiukan perille päässyt tulokas osaan tämän blogin kirjoittaa? Mitä enemmän luin, sitä tutumman tuntuisista asioista tuntui kuitenkin olevan kyse. Yhteisöllisyys: voin seistä sen takana, kahvikeskustelut ja lounasseura ovat tässä talossa taatut. Kansalaisten olohuone: pidän olohuoneista kaiken kaikkiaan, riittänee toistaiseksi sen lisäksi, että kuka tahansa osaa arvostaa Mataran aulan visuaalista ilmettä Galleria Glorian näyttelyineen. Osallisuus: se tunne joka vasta-alkajankin on vallannut näiden muutamien kuukausien aikana. Ehkä tästä tulee sittenkin yli kaksi lausetta pitkä blogi.

Jyvässeudun 4H-yhdistys ry on lasten ja nuorten kasvatusjärjestö. Toimintaan kuuluvat kerho- ja ryhmätoiminnan sekä erilaisten koulutusten järjestäminen nuorten tarpeisiin Jyvässeudulla. Koulutuksia järjestetään työllistymisen helpottamisen näkökulmista ja myös harrastetoiminnan merkeissä. Nuoria työllistetään kurssien kautta 4H:n palveluihin kuten esim. kotipalveluun ja lisäksi kesätyöllistäminen kaupungin tuella tarjoaa työpaikkoja hyvin erilaisille aloille. 4H:lla pääsee mukaan yritystoimintaan ja yrittäjyysvalmennukseen perustamalla oman 4H-yrityksen. Tarkoituksena on tarjota nuorelle mahdollisuus päästä helposti mukaan toimintaan ja olemaan osa jotakin. Mielestäni parasta antia on toimeliaan ja aktiivisen, toisin sanoen yrittelijään ajattelumallin välittäminen ja osallistavan tunteen luominen toiminnassa mukana oleville. Erilaiset hankkeet täydentävät Jyvässeudun 4H:n perustoimintaa. Tulevaisuuden Uudet Tekijät -hanke auttaa maahanmuuttajanuoria esim. työllistymisessä ja Jyvässeudun lähikylien nuorille Kyläbuusti - hankkeen välityksellä tarjotaan tekemistä omalla kylällä. Verkostoitumisen näkökulmasta Duunirinki - hanke yhdistää 4H-yritystoiminnassa mukana olevia nuoria.

Erään hankkeen valmistelun yhteydessä syntyi ajatus, joka toteuttaa Mataran visiota kohtaamispaikkana ja yhteisöllisen järjestötoiminnan kotikenttänä. Monet toimijat ja hankkeet sivuavat samaa ajatusta, tässä tapauksessa nuorten työllistämisen, osallisuuden tai yrittäjyyden näkökulmista. Erona toimijoiden välillä on se näkökulma tai fokus, josta nuorten työllistymistä tai osallisuutta keskitytään ohjaamaan ja viemään eteenpäin. Tästä ajatuksesta lähti idea koota kohtuullisen lyhyeen iltapäivän mittaiseen workshopiin näitä tahoja keskustelemaan siitä, mitä kukin tekee ja millaista toimintaa konkreettisesti tarjotaan. Tarkempi tietoisuus tarjolla olevista kokonaisuuksista, joiden parissa kukin toimintaansa vie eteenpäin, antaisi mahdollisuuden yhteistyön tekemiseen nuorten ohjaamisessa. Tunne siitä, että tästä laajasta toimijaverkostosta saadaan kaikki hyöty irti, vahvistuu, jos yhteistyötä tekemällä yhä useammalle nuorelle löytyy juuri hänen tarpeisiinsa sopiva ohjaus ja paikka.
Siispä, pian lähestymme Nuorten Taidetyöpajan, Töihin!- palvelun ja Jyvässeudun 4H-yhdistyksen sekä Nuorten Keski-Suomi ry:stä kootun ryhmän voimin tahoja Nytke- workshopin tiimoilta. Tarkoituksena ei ole maailman pelastaminen vaan konkretia tässä ja nyt. Kyselyitä odotellen, kalastellen osallistujia workshopiin toukokuussa 15.5., sekä aurinkoista kevättä toivottaen,

Tuuli Sahi

Jyvässeudun 4H-yhdistys ry

Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja koordinoi neljän maakunnan alueella toteutettavaa oSallisuushanke Sallia. Kumppaneina mukana ovat sosiaaliturvayhdistykset Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Keski-Suomesta. Keski-Suomessa Salli keskittyy kokeilemaan ja kehittämään toimintamalleja ja toimintatapoja nuorten aikuisten osallisuuden lisäämiseksi suhteessa käyttämiinsä sosiaali- ja työvoimapalveluihin.

Kun puhutaan osallisuudesta, on hyvä tietää, ettei se ole sama asia, kuin osallistuminen. Osallisuus on tunne, joka voi syntyä osallistumisesta, mutta ei välttämättä synny. Osallisuuden tunne ei esimerkiksi synny, jos ei koe tulevansa nähdyksi, kuulluksi tai huomioiduksi (esim. palveluissa). Osallisuuden tunteen syntymiseksi ihmisillä tulisi olla mahdollisuus saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin (vähintään) ilmaisemalla mielipiteensä niistä. Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima.

Salli-hanke ja Jyväskylän yliopiston Palvelut ja kansalaisosallistuminen (PalKO) -tutkimushanke ovat tehneet yhteistyötä syksyllä 2012 ja haastatelleet jyväskyläläisiä nuoria aikuisia heidän palvelukokemuksistaan (vrt. Närhi ym. 2013). Jyväskyläläisillä nuorilla aikuisilla on hyviä kokemuksia palveluista mutta pääasiassa kokemukset kertovat siitä, että osallisuus harvoin toteutuu palveluissa. Heidän mielestään tietoa palveluista on vaikea löytää, tiedon saaminen palveluista on sattumanvaraista ja se riippuu mm. työntekijästä. Nuorten aikuisten mielestä palvelujärjestelmä on joustamaton ja organisaatiokeskeinen. Nuorten yksilöllisiä tilanteita ei huomioida, vaan kaikille annetaan sama lomake täytettäväksi. (vrt. Närhi ym. 2013.)

Aktivointipolitiikan myötä on otettu käyttöön sanktioita esimerkiksi yhteishaun yhteydessä ja joidenkin nuorten aikuisten mielestä tässä rikotaan Suomen perustuslakia. Nuoren on pakko esimerkiksi hakea yhteishaussa oppilaitoksiin, vaikka niissä ei olisi mitään kiinnostavia koulutuksia tarjolla, joissa nuori kokisi voivansa pärjätä. Osallistumisesta kieltäytyminen voi olla osallisuuden muoto mutta sitä osallisuuden muotoa ei ”pakkohaku” hyväksy (kts. Thomas 2002). Usein nuorten omaa suunnitelmaa opiskeluista tai työelämästä ei huomioida byrokratian rattaissa. Nuoret kokevat usein muutenkin olevansa riippuvaisia tukijärjestelmästä. Osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan, jos sen seurauksena tosiasiallisesti käteen jäävät tulot pienenevät. Pätkätöiden vastaanottaminen taas katkaisee tukia ja aiheuttaa monimutkaisen ”lappurumban” ja epävarmuuden seuraavan kuukauden tuloista. Kun on riippuvainen tukijärjestelmästä, valinnanmahdollisuudet kaventuvat.

Nuortentalo Katutason nuoret, oSallisuushanke Salli ja PalKO-hanke järjestivät Nuortentalo Katutasossa 21.1.2013 keskustelutilaisuuden, johon saapui kutsuttuina paikalle jyväskyläläisiä viranomaisia mm. sosiaali- ja työvoimapalveluista sekä Kelasta. Keskustelutilaisuudessa nuoret kertoivat kokemuksistaan ja esittivät viranomaisille kysymyksiä palveluihin ja kokemiinsa epäkohtiin liittyen. Keskustelutilaisuus oli Salli-hankkeelle ensimmäinen Jyväskylässä toteutunut toimintamallikokeilu, jota nyt lähdetään yhteistyössä kehittämään eteenpäin. Nuorten mielestä tilaisuudesta jäi ”hyvä fiilis”. He kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa ”suht hyvin” vastauksia esittämiinsä kysymyksiin. Jatkossa kuitenkin mukaan toivottiin päättäjiä, jotka oikeasti voisivat vaikuttaa palveluihin ja niiden kehittämiseen. Salli ja PalKO jatkavat työskentelyä nuorten kanssa keväällä 2013 tavoitteenaan nuorten äänen kuulumisen mahdollistaminen ja edistäminen sinne, minne nuoret toivovat äänensä kuuluvan.

Osallisuus lisää hyvinvointia ja terveyttä (kts. Rouvinen-Wilenius ym. 2011, 56). Yksilön oma kokemus osallisuudesta on ratkaisevaa. Jos nuorelle tulee kokemus kuulluksi tulemisesta, se on jo paljon. Mataran luentosarjassa 20.2 klo 13 kerromme lisää Sallista, PalKO:sta ja Nuortentalo Katutason nuoria osallistavasta toimintamallista. Tervetuloa kuuntelemaan!

Tekstissä viitattu seuraaviin lähteisiin:
Närhi, Kati & Kokkonen, Tuomo & Matthies, Aila-Leena 2013. Nuorten aikuisten miesten osallisuuden ja toimijuuden reunaehtoja sosiaali- ja työvoimapalveluissa. Julkaisematon artikkelikäsikirjoitus.
Rouvinen-Wilenius, Päivi, Aalto-Kallio, Mervi, Koskinen-Ollonqvist, Pirjo & Nikula, Tuuli 2011. Osallisuus osana tasa-arvoa. Julkaisussa: Rouvinen-Wilenius, Päivi & Koskinen-Ollonqvist, Pirjo (toim.) Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus.
Thomas, Nigel 2002. Children, family and the state. Decision-making and child participation. Bristol: Policy Press [viitattu 28.11.2012]. Vaatii käyttäjätunnuksen. Saatavilla www-muodossa: <URL:http://site.ebrary.com.ezproxy.jyu.fi/lib/jyvaskyla/docDetail.action?docID=10057409>