Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Kansalaistoiminnankeskuksen kehittämishanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Hanke alkoi vuonna 2011 ja kehittämishankkeen päätavoitteena oli saada Jyväskylään pysyvä kansalaistoiminnankeskus ja siihen tavoitteeseen päästiin. Nyt Kansalaistoiminnankeskus Matara pyörii RAY:n pysyväisemmän avustuksen ja Jyväskylän kaupungin rahoituksen turvin.

Kansalaistoiminnankeskus Matara on kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa on erilaista yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa, tiloja ja tapahtumia. Vuonna 2013 Matara julistautui syrjinnästä vapaaksi alueeksi.

Kansalaistoiminnankeskus Matarassa on lähes kolmekymmentä (30) eri järjestötoimijan toimistohuonetta, järjestöille kokous- ja ryhmätiloja sekä kaikille avoin kohtaamisen paikka, Mataran ala-aula. Kaikkiaan Matassa on toimitilaa noin 2000 m2 ja päivittäin Matarassa työskenteli noin 140 työntekijää.

Kehittämishankkeen aikana tietoisuus Mataran kokous- ja ryhmätiloista kasvoi ja tilat olivat ahkerassa käytössä. Vuonna 2013 kokous- ja ryhmätiloja käytettiin noin 8900 tuntia, joka on vuodessa noin 38,5 tuntia/työpäivä. Vuonna 2012 vastaava luku oli 7300 tuntia (31,6 tuntia/työpäivä). Myös käyttäjämäärä on kasvanut 120:stä (vuosi 2012) 186:een (vuosi 2013). Voikin sanoa, että Mataran kokous- ja ryhmätilat ovat löytäneet käyttäjänsä. Matara on herättänyt vuoden aikana myös mielenkiintoa niin Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa. Pitkin vuotta kiinnostuneet järjestö- ja kuntatoimijat kävivät tutustumassa Mataran toimintaan ja tiloihin. Huhtikuussa Presidentti Niinistö ja Rouva Haukio vierailivat Matarassa. Matarassa kävi 29 eri tutustumisryhmää, jossa tutustujia oli yhteensä reilut 300.

Mataran kohtaamispaikassa on aukioloaikoina mahdollisuus viettää aikaa ja keskustella päivän polttavista puheenaiheista, lukea päivän lehdet, surffailla netissä, mitata verenpainetta tai tehdä erilaisia terveyteen liittyviä testejä terveystietopisteessä. Vuonna 2013 kohtaamispaikassa on järjestetty keskustelutilaisuuksia, shindoa, taukojumppaa, Vapaaehtoiseksi!-messut, teatteriesitystä, rap-keikkaa jne. Vuoden aikana kohtaamispaikassa oli kävijöitä yhteensä 11 555. Kuukausittaisten toimintojen lisäksi Matarassa järjestettiin erilaisia tapahtumia. Palautteiden pohjalta on ollut ilo huomata, että ihmiset kokevat Mataraan tullessa itsensä tervetulleeksi ja ilmapiiri on Matarassa ystävällinen ja lämminhenkinen. Järjestettäviä tapahtumia olivat mm. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät, Ekat synttärit, Mahdollisuuksien Matara, Valkoisen kepin päivä ja Tourujoen Yö-tapahtuma. Vuoteen mahtui monenlaista ja moista tapahtumaa. Aika meni nopeasti ja yllämainittujen lisäksi Matarassa oli vielä paljon erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Kaikkiaan Mataran kävijämäärä oli vuonna 2013 reilut 39 000.

Maaliskuussa 2014 juhlitaan Mataran 2-vuotissynttäreitä teemalla Treffataan Matarassa. Päivän aikana on luvassa monenlaista ohjelmaa työpajoista teatteri esitykseen, kohtaamisen areenasta tutustumiskierrokseen ja kahvittelusta musisointiin. Ohjelma löytyy http://matara.fi/matarassa-tapahtuu/ ja Mataran löytää myös facebookista.

Kansalaistoiminnankeskus Matara on tiloja, toimintaa ja tapahtumia. Matara on yhdessä enemmän. Mitä sinä haluaisit Matarassa järjestettävän?

Kansalaistoiminnankeskus Mataran valoisa ala-aulatila toimii kohtaamispaikkana, avoimena olohuoneena Jyväskylän alueen asukkaille. Matalankynnyksen kohtaamispaikat voivat olla myös viranomaisille ja muille toimijoille hyviä paikkoja ”jalkautua” ihmisten pariin, jakaa tietoa ja tavoittaa ihmisiä. Joensuun Kansalaistalolla aloitettiin vuosi sitten arkielämän asioihin liittyvien, pääasiassa viranomaisten pitämien tietoiskujen, Arki-infojen järjestäminen. Samaa toimintaa haluttiin myös Mataraan ja joulukuussa 2013 käynnistettiin Mataran Arki-infot.

Kerran kuussa pidettävistä Arki-infoista saa nimensä mukaisesti tietoa erilaisiin arkielämässä eteen tuleviin kysymyksiin. Tänä keväänä Arki-infojen aiheina ovat muun muassa arjen säästövinkit sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeudet.

Arki-infoissa paikalla on vieraileva asiantuntija, joka kertoo infon aiheena olevasta asiasta. Infoissa on varattu aikaa myös osallistujien kysymyksille ja keskustelulle. Arki-infot on tarkoitettu kaikille infon teemasta kiinnostuneille. Infoon voi tulla kuntalaisena tai työntekijänä. Arki-infot sopivat hyvin myös pienryhmille, esimerkiksi vertaistukiryhmille tai työntekijä voi tulla niihin yhdessä asiakkaiden kanssa. Infoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja kahvit tarjotaan! Arki-infojen kokonaiskesto on noin tunti.

Kevään 2014 Arki-infojen ohjelmassa on:

To 20.2. klo 16.30-17.30 Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista, Eija Hiekka sosiaaliasiamies
To 13.3. klo 16.30-17.30 Kulut kuriin – arjen säästövinkkejä, Hanni Kuronen K-S Martat ry
To 10.4. klo 16.30-17.30 Perustietoa maahanmuutosta, Anni Viinikainen ja Maarit Piruzdelan
monikulttuurikeskus Gloria
To 22.5. klo 16.30-17.30 Kodit kuntoon kesäksi – kierrätys ja lajitteluneuvontaa, Kati Kankainen Japa ry

Paikka: Kansalaistoiminnankeskus Mataran ala-aula (Matarankatu 6, Tourula)


Kevään 2014 Arki-infoja koordinoi oSallisuushanke Salli/Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Arki-infoja halutaan kehittää edelleen, joten palautteita sekä aiheideoita tulevia Arki-infoja varten otetaan vastaan!
Mistä aiheesta sinä haluaisit kuulla Arki-infossa? Mistä aiheesta sinä haluaisit tulla pitämään Arki-infon?


Hanna Pieviläinen
hanna.pievilainen(at)pksotu.fi

Joulukuu on mitä sopivin kuukausi kirjoittaa Mataran blogiin vapaaehtoistoiminnasta. Joulukuun ensimmäinen viikko on nimittäin vapaaehtoistoiminnan viikko.

YK:n yleiskokous päätti vuonna 1984 julistaa joulukuun 5. päivän kansainväliseksi vapaaehtoistoiminnan päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä ryhtymään vapaaehtoisiksi. Tänä vuonna teemana on nuorten toimijoiden huomioiminen vapaaehtoistoiminnassa.

Itsenäisyyspäivän takia tuo ajankohta on meille suomalaisille vähän huono. Siitä syystä 4. 12. on nyt nimetty Vapaaehtoisten päiväksi. Päivän tarkoituksena ovat samanlaiset asiat kuin YK:n Vapaaehtoistoiminnan päivällä; osoittaa kunnioitusta ja arvostusta vapaaehtoistyölle sekä tehdä toimintaa entistä näkyvämmäksi.

Suurissa katastrofeissa vapaaehtoistoiminnan voima näkyy selvimmin. YK:n pääsihteeri kirjoittaa kuitenkin, tervehdyksessään vapaaehtoisille, hiljaisten kriisien voittamisesta. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon yksinäisten ja köyhien ihmisten keskuudessa. Vaikka niistä ei revitä suuria otsikoita, työ on merkityksellistä ja vaikuttavaa.

Nykyään ihmiset eivät halua enää sitoutua vapaaehtoistoimintaan niin pitkäksi aikaa kuin aikaisemmin. Se on ymmärrettävää, kun tietää, että vapaaehtoiset ovat erityisen vastuuntuntoisia ihmisiä ja haluat pitää kiinni siitä, mitä ovat luvanneet. Toisaalta elämä on muuttunut monilla elämän osa-alueilla projektimaiseksi; pätkätöitä, osa-aika eläkkeitä, monta kotia… Onneksi vapaaehtoistoimintaa organisoivat ovat vähitellen oppineet rakentamaan tehtäviä ja toimintatapoja, joihin sopii kertaluonteinen tai projektimainen työskentely.

Tutkimuksin on osoitettu, että pyydettäessä ihmiset vastaavat usein myönteisesti vapaaehtoistoiminnan kutsuihin, kun vain tehtävään voi ryhtyä heti ja se vastaa omia arvoja. Lari Karreinen vertaa hauskasti vapaaehtoistoimintaan sitoutumista avioliittoon sitoutumiseen. Vapaaehtoistoiminnassa, samoin kuin avioliittoa pohdittaessa, on hyvä käydä ensin treffeillä ennen kuin tehdään päätöksiä vakavammasta sitoutumisesta. Meidän vapaaehtoistoimintaa organisoivien olisi hyvä nyt keksiä pikadeittejä, joiden avulla yhä useampi saisi tuntumaa siitä, mitä vapaaehtoistoiminta voi tarjota oman elämän rikastuttamiseksi.

Parhaimmillaan tai puhtaimmillaan vapaaehtoistoiminnan eetos toteutuu silloin, kun tehtävään valittaisiin vapaaehtoinen, vaikka rahaa olisi yllin kyllin. Ei puhuttaisi rajapinnoista eikä siitä haittaako toiminta jotenkin liiketoimintaa. Näitä tehtäviä on vaikka kuinka paljon; esimerkkeinä tukihenkilötoiminta, vertaisryhmän ohjaaminen ja kaikki muu toiminta, mitä ohjaa sisäiset motiivit ja arvot.

Pidän vapaaehtoistoimintaa yksinkertaisimpana keinona taistelussa osattomuutta vastaan. Se tosiaankin tulisi olla kaikkien kansalaisoikeus. Vapaaehtoiset työskentelevät muuttaakseen maailmaa - pienissä ja suurissa ympyröissä.

Olen ylpeä siitä, että meillä Jyväskylässä on aktiivinen Valikko -verkosto. Järjestämme tällä joukolla Vapaaehtoistoiseksi! –messut maanantaina 2.12. 2013 – Matarassa, missäpä muualla. Helsingissä on järjestetty jo monta kertaa vapaaehtoistoiminnan Menu –messut, mutta tietääkseni missään muualla Suomessa messuja ei ole järjestetty – hyvä ValikkoJyväskylä! Vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden saavuttamisessa ja lainsäädännön järkiperäistämisessä suurimmatkin toimijat ovat liian pieniä yksinään.

Yhdistys perustetaan perustajajäsenien näkökulmasta tärkeän tai tarpeellisen tehtävän ympärille. Tehtävää toteutetaan toiminnan kautta. Perustoiminnan lisäksi yhdistyksissä toimivilla on hoidettavana mm. yhdistyksen hallinnointi, taloudenhoito, viestintä ja kehittäminen omine kysymyksineen, jotka saattavat joskus olla päätä vaivaavia ja voimia vieviä. Kysymykset ovat yhteisiä kaikille yhdistyksille ja järjestöille.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n järjestöjen tuki- ja kehittämispalveluiden tehtävänä on auttaa yhdistystoimijoita mieltä askarruttavissa kysymyksissä ja yhdistystoiminnan haasteissa. Yhdistystoimija voi ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa tai käydä juttelemassa paikan päällä asioista. Lisäksi tuki- ja kehittämispalvelut järjestävät erilaisia kursseja tai koulutuksia, joissa saa ajankohtaista tietoa yhdistystoiminnan eri näkökulmista. Koulutuksia on kolmenlaisia: pienoiskursseja yhdistystoiminnan perusasioista, yleisöluentoja ja -tilaisuuksia järjestötoimijoille ajankohtaisista asioista ja koulutuskokonaisuudet järjestötoimijoille ja erityisesti ammatikseen järjestöissä toimiville henkilöille. Koulutuksia toteutetaan maakunnan eri alueilla.

Koulutusten tavoitteena on lisätä yhdistyksissä toimivien tietoa ja osaamista ja helpottaa sitä kautta yhdistyksen hallinnointiin ja kehittämiseen liittyvää työtä. Näin toimijoiden voimavaroja riittää enemmän itse toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutusten suunnittelussa kuunnellaan yhdistystoimijoiden tarpeita ja koulutuksia toteutetaan joustavasti tarpeiden mukaan. Vinkkejä ensi vuoden koulutussuunnitteluun otetaan mielellään vastaan!

Loppuvuonna toteutettavia koulutuksia ovat mm. Pähkinöitä pussiin! – eväitä projektisuunnitteluun yhdistyksille (yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Sovatek –säätiö), Virtuaalinen iltakoulu luottamushenkilöille aiheena Hyvin hoidettu sisäinen valvonta! (yhteistyössä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry), Yhdistys työnantajana sekä Palkkatuella työllistäminen yhdistyksissä –koulutusillat. Tietoa koulutustarjonnasta ja koulutusten esitteet löydät www.yhdistystori.fi – portaalin Koulutusta ja tapahtumia – sivulta. Tilaamalla Yhdistystorin – uutiskirjeen saat tietoa myös suoraan sähköpostiisi.

Osaamisen lisäämisen lisäksi koulutukset ovat mainioita paikkoja kohdata ja tavata muita yhdistyksissä toimivia aktiiveja. Kokemusten ja vinkkien vaihto tuo oman lisäarvonsa koulutusten antiin. Kannattaa siis tulla mukaan koulutuksiin!

Koulutusterveisin Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry