Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Projektityö on sitten mukavaa!! Ja tässä pätee se vanha viisaus, että kun hyvin suunnittelee, niin asiat on puoliksi jo tehty. Toteutusvaiheessa on monta kertaa törmätty ajatukseen, että nyt pitäisi olla työkaluja valmennuksen suunnitteluun, valmennuksesta sopimiseen ja siihen tähän ja tuohon. Sitten on vaan pengottu suunnitteluvaiheen aikana tehtyjä luonnoksia - ja sieltähän ne toimivat ratkaisut aina ovat löytyneet. On todella hienoa nähdä, miten omat ajatukset vähitellen muuttuvat todeksi ja toimivat ihan oikeassa elämässä.

Ehkä eniten nautin itse siitä osasta, jossa pääsen projektipäällikkönä rakentamaan verkostoja ja tekemään yhteistyötä kymmenien, jopa satojen mielenkiintoisten ja osaavien ihmisten kanssa. NuoVo osallistuu aktiivisesti monenlaisten verkostojen toimintaan – niistä tärkeimpänä ehkä Mataran Työllistämishankkeiden kokoontumiset. Yhteistyön tiivistäminen on tuonut mukanaan mahdollisuuden parantaa oman toiminnan tuloksia – ja pohtia asioita isommassa piirissä. Uskomme kaikki siihen, että kun jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa, saamme aikaan myös ne parhaat mahdolliset tulokset. Kuten vaikka laadukkaan Mataran Työnhakuklinikan! Uutena avauksena verkostotyössä olemme kutsuneet koolle RAY:n rahoittaminen työelämäosallisuutta edistävien hankkeiden ”treffit” helmikuun lopussa.

Vuoden 2014 aikana valmensimme lähes viittäkymmentä nuorta. Valmentaja Tuuli on valmentanut ryhmiä ammattiopistolla, nuorten taidetyöpajalla ja Matarassa. Saamamme palautteen ja omien havaintojemme perusteella valitsemamme toimintatapa toimii. Tärkeintä valmennuksissamme on omien unelmien ja osaamisen tunnistaminen – ja itsen haastaminen. Voidakseen saavuttaa tavoitteitaan, on meistä jokaisen aika ajoin poistuttava mukavuusalueelta ja kestettävä epämukavuutta. Vain sitä kautta voi saavuttaa haluamansa. Olen itse miettinyt, että sitähän se on tämä projektityökin. Haastetaan itseä uuden suunnitelman kautta – ja sitten koetaan onnistumisen riemua, kun haasteisiin on pystytty vastaamaan. Se on ehdottomasti tässä työssä parasta!

NuoVo:n tiimi täydentyi vuoden alusta yhdistyskoordinaattorilla. Anna-Kaisa Taipale ei ole ihan uusi tiimiläinen, onhan hän ollut projektin alusta saakka mukana harjoittelijana ja opinnäytetyön tekijänä. Opinnäytetyöprosessin yhteydessä pyysimme halukkailta yhdistyksiltä yhteistietoja, jotta voisimme ottaa yhteyttä ja sopia nuorille tarjottavista mahdollisuuksista järjestöissä. Odotetun viiden yhteydenottopyynnön sijasta niitä saapui peräti 16 – ja tarjolla on nyt hyvin erilaisia haasteita valmennettaville nuorille. Projektit ovat vasta alussa, joten tältä osin toimintamme on vielä testivaiheessa. Tältäkin osin näyttää kyllä hyvältä – järjestöjen projekteille löytyy tekijöitä ja nuorille oman kokoisia haasteita.

Tämän kevään aikana järjestämme perusvalmennusten lisäksi yrittäjyysvalmennusta, esiintymistaitovalmennusta, järjestöille valmennusta oman toiminnan visualisointiin ja työnantajana toimimiseen. Kevätkauden päättää kaksipäiväinen Team Leader ”valmennusleiri”, jolle pääsevät kevään aikana pitempään valmennusprosessiin osallistuneet nuoret. Toimintaamme voi tutustua vaikkapa Facebook –sivullamme, jossa julkaisemme kuvia ja tunnelmia matkan varrelta. Peruskuvaus toiminnasta löytyy osoitteesta www.kyt.fi.

Ai niin, Vappuaattona järjestämme isommat treffit kaikille toiminnassamme tavalla tai toisella mukana olleille ja yhteistyökumppaneille. Treffit järjestetään Mataran ala-aulassa – eikä siitä sitten enempää. Kannattaa seurata kutsuja – ja tietysti tulla paikalle!! Tervetuloa mukaan.

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut uudenlaisella palvelurakenteella

Sote-uudistus etenee nyt eri alueilla eritahtisesti. Keski-Suomi kulkee monilta osin kärjessä ja täällä on juuri nyt aika osallistua keskusteluun. SOSTE vaikuttaa uudistukseen järjestöjen näkökulmasta eri puolilla maata. Henkilökohtaisesti kiinnostavaa uudistuksessa on mm. kansalaisten äänen turvaaminen sekä järjestöjen roolin ja merkityksen esillä pitäminen.

Sote-uudistuksen taustalla on mm ihmisten terveys- ja hyvinvointierojen jatkuva kasvu sekä palveluiden saatavuuden valtavat erot. Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa uudenlaisen palvelurakenteen avulla.

Palvelurakenne määritellään järjestämislaissa. Mikäli laki etenee maaliskuussa eduskunnassa, meillä on jatkossa viisi sote-aluetta, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palveluiden tuottajina toimii enintään 19 kuntayhtymää.

Keski-Suomen maakunnallista tuotantoaluetta rakennetaan Keski-Suomen Sote 2020 –hankkeen voimin. Hankkeen eri työryhmissä on mukana myös järjestöedustajia. Itse olen mukana mm hankkeen ohjausryhmässä sekä lähipalveluita ja palvelurakennetta muotoilevassa työryhmässä. Joihinkin työryhmiin tarvitaan edelleen lisää järjestöjen asiantuntemusta, joten tarjoa rohkeasti osaamistasi!

Kuullaanko kansalaista? Otetaanko järjestöt mukaan?

Oleellisen tärkeä SOTE-järjestämislaissa on pykälä 30. Siinä velvoitetaan sekä sote-alueet että palveluja tuottavat kuntayhtymät kuulemaan asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja ottamaan näkemykset huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Keski-Suomessa kansalaisia kuullaan mm. kuntalaisilloissa. Täältä voit tarkistaa, milloin on oman kuntasi kuntalaisilta.

Järjestöillä on jatkossakin kaksi roolia; palveluiden tuottaminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Järjestöjen näkemyksistä keskustellaan mm. useissa verkostoissa yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa sekä järjestöille suunnattavalla kyselyllä, joka lähtee liikkeelle helmikuussa.

Kansalaisten ja järjestöjen näkökulman esillä pitämiseen kannattaa tulla mukaan juuri nyt. Mene mukaan kuntalaisiltoihin ja osallistu eri verkostojen tapaamisiin tai pyydä verkostollesi oma tapaaminen hankeväen kanssa. Jos haluat lisätietoja hankkeesta, ole yhteydessä hanketyöntekijöihin. Kalenteriin voit jo nyt alustavasti laittaa hankkeen seminaaripäivän 15.4.15 (ohjelma ei ole vielä valmistunut). Jos haluat lisätietoja järjestöjen mukana olosta ja vaikuttamismahdollisuuksista, ole yhteydessä vaikka minuun. Kerron mielelläni lisää!

Erityisasiantuntija Anne Astikainen SOSTE Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 050-5975 188

 

Olen helmikuussa 2015 valmistuva sosionomiopiskelija. Suoritin kaksi ja puoli kuukautta kestäneen työharjoittelun Kansalaistoiminnankeskus Mataralla Jyväskylässä syksyllä 2014. Harjoittelun alku meni Mataraan tutustumisessa ja sen monien toimintamuotojen muodostaman kokonaisuuden hahmottamisessa. Tietämykseni Mataran toimintamuodoista lisääntyi, pääsin työskentelemään mielenkiintoisten asioiden parissa ja opin paljon uutta. Harjoittelun aikana pääsin myös kerran viikossa tutustumaan järjestötyöhön Suomen nuoret lesket ry:lle ja osallistumaan ykkösluokkalaisille suunnattuun liikennekasvatustunti-projektiin JAPA ry:n kautta. Mielenkiintoiset kaksi ja puoli kuukautta Mataralla vierähtivät nopeasti.

Matarassa suoritetun harjoittelun aikana muun muassa kirjoitin kokousmuistioita, toimin valokuvaajana, tein haastatteluja, tutustuin lähemmin kahteen eri järjestöön, kuuntelin luentoja ja seminaareja sekä olin mukana järjestelemässä Tourujoen yö -tapahtumaa. Tu-tustuin myös lähemmin kolmannen sektorin toimintaan ja sen merkitykseen yhteiskunnassamme yhteisökoordinaattorin mukana kulkiessa.

Kansalaisyhteiskunta muodostuu yhdistyksistä, järjestöistä, säätiöistä, puolueista, ammat-tiyhdistyksistä, uusosuuskunnista ja vapaasta sivistystyöstä. Kansalaistoiminnalla on keskeinen rooli sosiaalisen pääoman tuottamisessa sekä ihmisten sosiaalisten toimintaedellytysten ja resurssien vahvistamisessa. Sosiaalisella pääomalla on taas terveyttä, toimintakykyisyyttä ja ihmisten välistä kanssakäymistä edistäviä vaikutuksia. Voisin kuvitella, että tällaisten elämän keskeisten teemojen ympärillä työskentely on vahva osatekijä ja kannustin Mataran innostuneen ja iloisen ilmapiirin luojana.

Mataran toimintaa eteenpäin ajavat arvot ovat yhteisöllisyys, tasa-arvo ja rohkeus. Harjoit-telu Kansalaistoiminnankeskus Mataralla on saanut minut pohtimaan omia työntekoon liittyviä arvojani. On mielekästä selventää itselleen minkä asioiden puolesta tai parissa haluaisi tehdä työtä. Silloin kun työtä on mahdollista tehdä sydämellään, on tuloskin sen mukainen. Harjoittelun aikana yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista on ollut tutustua ihmisiin, jotka työskentelevät itselleen ja muille tärkeiden asioiden eteen.

Talvipäivänseisaus on takanapäin ja päivien valoisa aika pitenemässä. Kaamos on hitaasti, mutta varmasti jäämässä taakse ja uuden vuoden tarjoamat uudet mahdollisuudet avautuvat edessäpäin.
Kirjoitukseni myötä toivotan kaikille onnekasta ja innokasta uutta vuotta 2015!
Saara Kontio

Kolme vuotta sitten kiitospäivän aikaan sain mahdollisuuden olla ihmettelemässä amerikkalaista elämänmenoa ja joulun odotusta. Matkan tarkoitus ei kuitenkaan ollut kulttuuriin tutustuminen ja lomailu vaan uuteen, itsehoitoon liittyvään toimintamallin ja sen käytön ja koulutuksen opiskelu. Matkan jälkeen minulla ja kolmella muulla kollegallani oli mukanamme kotiin tuomisiksi konsepti toimintamallin toteuttamiseen.

Toimintamalli sai Suomessa nimekseen Arkeen Voimaa. Mallissa koulutetut, vapaaehtoiset vertaisohjaajat luotsaavat ryhmää tutustumaan itsehoidon työkaluihin ja harjoittelevat niitä yhdessä kuuden kokoontumisen aikana. Toiminnasta on hyviä kokemuksia ja tuloksia ympäri maailmaa. Osallistujien usko omiin mahdollisuuksiin ja kokemus hyvinvoinnista on parantunut ja he ovat tehneet omaan hyvinvointiinsa liittyviä positiivisia muutoksia. Toiminnan alkuvaiheessa ajattelin, että tehtävänämme on muokata tämä malli soveltumaan meidän ympäristöömme ja luoda toiminalle kevyt ja ketterä rakenne, joka sitten otetaan käyttöön erityisesti perusterveydenhuollossa.

Näiden kolmen vuoden aikana, jotka olen työskennellyt Arkeen Voimaa-toiminnan parissa, on kuitenkin paljastunut, että Arkeen Voimaa ei ole ollut vain uusi ryhmämalli muiden joukossa. Toiminta ja sen juurruttaminen on paljastanut minulle koko toimintakentällä tapahtuvan suuren muutoksen ja niin kuin me tiedämme, muutokseen liittyy aina vastarintaa – niin nytkin.

Suomalainen palvelujärjestelmä on toiminut ja toimii edelleen nojaten hyvin vahvaan professionaalisuuteen. Jokaisella ammattikunnalla on oma toiminta-alueensa ja osaamisensa, joka perustuu vahvaan koulutukseen ja oman ammattikunnan eetokseen. Terveydenhuollon perustehtävä on ollut hoitaa sairauksia ja ennaltaehkäistä niitä antamalla neuvontaa ja opastusta potilaille. Toimintamalli on hyvä ja tehokas, kun kysymyksessä on selkeä, hoidettava ongelma. Ihmisten ongelmat eivät vain enää ole yksinkertaisia.. Ihmiset eivät ole enää pelkästään potilaita. Potilaista on tullut asiakkaita, joiden hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat kuten taloudellinen huono-osaisuus, yksinäisyys, ikääntyminen, liikkumattomuus päihteet jne. Asiakkaat tulisi nähdä kokonaisuutena, osana omaa elämisympäristöään.

Terveydenhuollossa kamppaillaan tällä hetkellä kiireen lisäksi taloudellisten ahdingon ja lakisääteisten velvoitteiden puristuksessa. Ei ole kohtuullistakaan vaatia, että yksi ammattikunta voisi toiminnallaan tukea asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti. Tarvitaan yhteistyötä, joka puolestaan edellyttää toisten toiminnan tuntemusta ja luottamusta. Yhteistyön lisääntymiseen vaadittavalle muutokselle täytyy olla osoittaa resursseja ja aikaa. Tarvitaan rohkeita päätöksiä muuttaa toimintatapoja ja suunnata resursseja. Loputon prosessien tuottavuuden hiominen, jota tarjotaan lääkkeeksi toiminnan tehostamiseen, ei yksin tuo muutosta toiminnan vaikuttavuuteen, ellei asiakasta kuulla prosessin aikana. Jo nyt on nähtävissä, että prosessi voi toimia nopeasti ja tehokkaasti. Asiakas/ potilas vilahtaa prosessin läpi suit sait sukkelaan, mutta on aika pian jonottamassa uutta aikaa uuteen ”prosessiin”.

Arkeen Voimaa ryhmissä, samoin kuin monissa muissakin vertaisuuteen perustuvassa toiminnassa, käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita. Opettamisen sijasta osallistujat itse päättävät, millaisia muutoksia he haluavat ja voivat sillä hetkellä arjessaan tehdä. Ja millaisia ongelmia heidän on mielestään ajankohtaista ratkoa. Joku kirjoittaa kirjeen sukulaiselle, johon ei ole ollut yhteydessä vuosiin. Joku purkaa puoli vuotta sitten tapahtuneen muuton jäljiltä muuttolaatikoita, Joku nostaa kuntopyörän tv:n eteen ja polkee suosikkiohjelmansa mainoskatkojen ajan. Joku etsiytyy atk-kurssille. Joku lähtee ryhmästä yhdessä naapurinsa kanssa, jota ei aiemmin tuntenut. Erään ryhmäläisen sanoin: ” Tässä ryhmässä olen ensimmäisen kerran pitkään aikaa tullut oikeasti kuulluksi. Minulta on kysytty, mitä minä haluan tehdä”.

Tarvitsemme edelleen hoitamista, mutta yhä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja ennen kaikkea kykyä ja osaamista kuunnella ihmisiä ja tarjota polkuja, joiden avulla he voivat pärjätä paremmin arjen haasteissa. Ovatpa ne mitä tahansa. Siis voimaa teille kaikille sekä työhön että arkeen.