Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Keskisuomalainen kirjoitti 23.8.2016 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin siivouksesta, jossa rekisteristä poistetaan ne yhdistykset, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia PRH:lle vuoden 1995 jälkeen. PRH:n julkaisemalla poistolistalla on noin 2500 keskisuomalaista yhdistystä.

Yhdistyksiä on perustettu ja lakkautettu aina. Monen listalta löytyvän yhdistyksen nimestäkin voidaan päätellä, että ne edustavat selkeästi mennyttä aikaa. Toimintansa lopettaneen yhdistyksen poistaminen rekisteristä tuskin tuottaa harmia kenellekään. Mikäli yhä toiminnassa oleva yhdistys kuitenkin löytää itsensä PRH:n poistolistalta, se saa jatkaa olemassaoloaan yksinkertaisimmillaan sähköposti-ilmoituksella. Yhdistysrekisteristä poiston ”uhka” on toki todellinen, mutta ongelma on ratkaistavissa varsin pienellä panostuksella. Apua ja neuvoja jatkamisilmoituksen tekemiseen tai toiminnan lakkauttamiseen ja uudelleenjärjestämiseen on saatavissa esimerkiksi Suomen Nuorisoseuroilta, Keski-Suomen Kyliltä, ProAgrialta tai Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen Järjestöpalveluilta.

2000-luvulla suomalainen kansalaistoiminta on muuttunut yhä enemmän pop-up-henkiseksi. Jotkut yhdistykset ovat muuttuneet palveluntuottajiksi ja harrastustoiminta organisoituu yhdistyksen sijasta yritysmuotoon. Yhdistykseksi järjestäytyminen tai yhdistyksen säilyttäminen on yhä tärkeää silloin, kun yhdistys esimerkiksi omistaa kiinteistön tai muuta varallisuutta tai harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa. PRH:n siivousoperaatio ei ota kantaa siihen, onko yhdistyksellä omistuksessaan vaikkapa satavuotias seurantalo. Talon omistussuhteen säilyttäminen on kiinni yhdistyksen jäsenten aktiivisuudesta.

Sosiaalinen media ja internet ovat hieman vähentäneet ihmisten tarvetta kokoontua saman katon alle, mutta teatteria, kuorolaulua ja jalkapalloa on vaikeata harrastaa netin välityksellä. Monet seurantalot ovat tällä hetkellä vajaakäytöllä, ja samaan aikaan lähistöllä joku kaveriporukka saattaa miettiä, että mistä saisivat lautapeliturnaukselleen tilat. Keski-Suomessa yhdistysten omistuksessa on massiivinen kiinteistöresurssi, jonka laaja-alaisempi hyödyntäminen erityisesti maaseudulla vähentäisi ihmisten tarvetta matkustaa kuntakeskuksiin tapaamaan toisiaan ja harrastamaan.

Toivon, että kaikki toimitiloja hallinnoivat yhdistykset miettisivät voisiko omaa taloa tarjota laajemmin paikallisyhteisön käyttöön. Ovatko esimerkiksi nuoret löytäneet talon? Lisäämällä käyttöastetta yhdistys voisi samalla saada esimerkiksi lisää talkooväkeä tai vuokratuloja talosta huolehtimiseen. Talojen ja toiminnan yhdistämiseksi avataan yhdistystori.fi-verkkopalveluun toimitilahakemisto vuodenvaihteessa.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Suomen Nuorisoseurat ry:n Keski-Suomen Aluetoimisto, Keski-Suomen Kylät ry ja ProAgria Keski-Suomi käynnistivät huhtikuussa Wolmar-hankkeen, jonka aikana kerätään ja välitetään tietoa yhdistysten omistamista ja hallinnoimista toimitiloista. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Tavoitteena on, että paikallistoiminnan tärkeät paikat säilyvät ja kehittyvät.

Niko Jokinen
projektityöntekijä
Wolmar-hanke
https://www.facebook.com/wolmarhanke/
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry