Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

“Oon saanut enemmän ymmärrystä kuin monesta muusta paikasta ja asioita ollaan tekemässä nimenomaan mun hyväkseni eikä käsitellä massana.”

“Tuntui tosi henkilökohtaiselta, ja koin että oikeasti välitettiin. Valmentajia kun vieläkin näkee niin ovat aidosti kiinnostuneita. Oikeasti välittävä meininki.”

“..miettinyt sitä ihmisläheisyyttä myös omassa työssään, että miten kuunnella ja viedä asiakkaan ideoita eteenpäin, sitä asiakaslähtöisyyttä ”

Yhteiskunnassamme tehtyjen päätösten myötä sosiaalisia palveluja on typistetty pala palalta. Palveluista karsiminen on synnyttänyt osaltaan kohtaamattomuuden kulttuurin. Syntynyt kulttuuri lisää syrjäytymistä ja vähentää nuoren mahdollisuutta tulla kuulluksi ja osalliseksi itseä koskevissa asioissa.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n nuorten työllistymistä edistävässä valmennus-hankkeessa osallistujille toiminnan keskeisin sisältö on ollut se, että he ovat kokeneet tulleensa kohdatuiksi omana itsenään. Osallistujille toteutetun palautekyselyn tulos vahvisti käsitystämme ilmiöstä, jossa kohtaamisen merkitys eri organisaatioissa on vähentynyt.

Nuorten palautteet konkretisoivat sen mikä on yhteiskunnassamme ollut nähtävillä jo pidemmän aikaa. Kohtaamattomuus näkyy ihmiseen keskittymättömyytenä ja annetun ajan vähyytenä. Kohtaamisen haasteeseen on puututtava nyt ja mietittävä toimivia ratkaisuja sote-ja maakuntauudistusten mukana tuomaan palveluiden yhteensovittamisen haasteeseen.
Ratkaisu kohtaamattomuuden haasteeseen on meissä kaikissa. Yhteiskuntaa on tarkasteltava uusin, avoimin silmin ja pohdittava ketkä kaikki voivat olla mukana ratkaisemassa yhteiskuntamme haasteita. Uskommekin, että tulevaisuudessa yhteistyötä on tehtävä yhä laajemmin yli sektori- ja hallintorajojen. Tälläkin hetkellä 3. sektorilla on tartuttu kohtaamattomuuden haasteeseen. Järjestösektorilla on todellinen KOHTAAMISVAARA!

Tämä on tärkeä viesti sinulle äänestäjä, valitse viisaasti, äänestä kohtaamisen puolesta!

Kyt ry, Nuovo-hanke
Matarankatu 6 A 1
40100 Jyväskylä
Heidi Pasanen ja Tuuli Sahi
0401512249

 

kyt nuovo kuje stea

Mitä nuoret ajattelevat kevään kuntavaaleista? Oheisessa videossa Kesävegaanien terveiset.

 

Mutta entä, jos en osaa kieltä riittävästi? Entä jos en aivan tarkkaan tiedä oikeuksiani: Saako juuri minä äänestää? Voinko liittyä erilaisiin yhteisöihin tai yhdistyksiin? Saanko asettua ehdolle? Saanko ilmaista kantani, vaikka epäilisinkin tietojani päätösasiassa? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on kyllä!

Kyllä, mutta miksi juuri minun tulee saada vaikuttaa työ-, opiskelu- ja harrastuselämässä? Miksi minun pitää voida toimia kunnallisella, tulevalla maakunnallisella tasolla ja jopa valtakunnallisestikin? Minun, joka olen vasta maahan tullut tai jo kauan täällä asunut, tai minun, joka kuulun kansallisvähemmistöön, ns. vanhaan vähemmistöön tai vaikkapa maamme alkuperäiskansaan.

Kaikkien meidän pitää päästä päättämään siksi, että vain aktiivinen toimijuus ja osallisuus rakentavat aitoa kulttuurienvälisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuuluminen kantaväestön rinnalla ”meihin” ja sitä kautta integroituminen suomalaiseen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaativat panosta sekä minulta itseltäni että myös muilta: minun osani on osallistuminen, mukaan lähteminen; muiden taas osallistaminen ja mukaan ottaminen. Molemmat ovat yhtä tärkeitä positioita vastavuoroisessa, tasavertaisessa ja voimauttavassa dialogissamme. Ei jäädä eikä jätetä yksin.

Kun siis pääsen ihan omana itsenäni, taitoineni ja puutteineni, osaksi tätä yhteistä yhteiskuntaamme, keskinäinen vuorovaikutuksemme lisääntyy. Sen myötä luottamus kasvaa, ja parhaassa tapauksessa myös eri väestönosien keskinäiset ennakkoluulot vähenevät. Paras visio tällöin on, että syrjäytyminen ja turhautuminen vähenevät ja että yksinäisyys ja arvottomuuden tunne hälvenevät. Näin myönteisesti ajatellaan esimerkiksi Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa eli ETNO:ssa. Samaa tarkoitetaan, kun Matarassa puhutaan aktiivisesta kansalaistoiminnasta, välittämisestä ja vapaaehtoistyöstä. Eikä tietystikään vain puhuta, vaan koko ajan toimitaan yhdessä näiden tärkeiden ja hieman idealististenkin tavoitteiden toteuttamiseksi.

Instituutioiden, infrastruktuurien ja päätöksentekojärjestelmien tunteminen on toki tärkeää, ja niistä pitää jakaa tietoa, mutta arkinen kanssakäyminen ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa on vielä tärkeämpää. Haasteena on siis rohkaista itse kutakin yksilöä osallistumaan ja löytämään oman paikkansa. Siten saamme mahdollisimman monet erilaiset äänet kuuluville yhteisöissä, yhdistyksissä ja yhteiskunnassa. Muistetaanko tämä tulevissa kuntavaaleissa?

Maritta Stoor-Lehtonen
FM
Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Rs Bárbmu ry:n jäsen
Keski-Suomen ja Pirkanmaan ETNO:n jäsen

Kansalaisjärjestöjä on nimitetty sateentekijöiksi. Sateentekijät osallistuvat ja mahdollistavat yhteisöllisyyttä. Toimiessaan he raikastavat ja kostuttavat ympärillään olevia, jolloin kaikki piristyvät. Näin lisääntyy luottamus yhteiskunnassa. Kolmen viikon havaintojeni perusteella, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen eli KYT:n tuoreena toiminnanjohtajana, voisin vakuuttaa tämän professori Juho Saaren kuvaileman mekanismin paikkansa pitäväksi. - Joka kerta kun Kansalaistoiminnankeskus Mataran ovesta sisälle astuu, on vastassa piristävä ilmapiiri, elämän tuntua ja ihmisiä tavattavissa!

Yksinäisyydestä ja sen vähentämisestä on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu tavallista enemmän. Juuri kun olin kotisohvalla aikeissa lukea loppuun Yksinäisten Suomi -kirjan, huomasin että samasta teemasta käytiin kiinnostavaa keskustelua Ylen Yksinäisyys illassa (23.11.). Moniääninen porukka, professori Juho Saari mukaan lukien, pohti yksinäisyyden syitä, seurauksia ja ratkaisukeinoja. Yksinäisyys nähtiin yhteisenä pulmana ja parannuskeinoiksi ehdoteltiin niin yhteiskunnallisia päätöksiä kuin kansalaistenkin omaa aktiivisuutta.

Vapaaehtoistyön merkitys ja tuloksellisuus tuli selkeästi esille. Keskustelijat olivat sitä mieltä, että järjestöjen tärkeätä työtä tulee arvostaa, tukea ja rahoittaa jatkossakin. Tästä monissa keskusteluissa vallitsevasta yksimielisyydestä huolimatta järjestötoiminnan tulevaisuus näyttää myös huolestuttavalta.

Miten tulevassa maakuntarakenteessa tuetaan järjestöjen toimintaa? Ketkä ovat kumppaneita jatkossa? Näitä kysymyksiä KYT esittää Keski-Suomen päättäjille ja maakuntauudistuksen suunnittelijoille. Ja kaikkien sateentekijöiden on samalla syytä tuoda selkeästi julki toimintansa tulokset ja vaikutukset. Mitä lääkkeitä on tarjolla kansansairauteen nimeltä yksinäisyys!

On tärkeää, että yksinäisyydestä keskustellaan ja ilmiötä piiritetään useiden tieteenalojen näkökulmista. Yksinäiseksi ei jouduta vain tietyistä syistä. Yksinäisyyttä ei myöskään vähennetä patistamalla vain yksilöitä tai ainoastaan päätöksentekijöitä muuttamaan toimintaansa.

Huomion arvoista on se, että yksinäisyydellä nähdään tutkitusti selkeät kytkökset monenlaiseen huono-osaisuuteen. Sosiaalinen eristyneisyys eli sosiaalisten suhteiden puute on yhteydessä myös korostuneeseen kuolleisuusriskiin. Tällaisia tuloksia saatiin tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa Yksin yhteiskunnassa -hankkeen tutkimusryhmässä. Vastaavia tuloksia on aiemmin uutisoitu myös yhdysvaltalaistutkijoilta, joiden mukaan sosiaalisten suhteiden vähäisyys on lihavuutta ja tupakointiakin merkittävämpi terveysriski.

Huolehtiessamme omista sosiaalisista suhteistamme ja tukiessamme ihmisten kanssakäymistä vähennämme samalla merkittävää hyvinvoinnin riskitekijää.

Raili Haaki
Toiminnanjohtaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry