Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

Mutta entä, jos en osaa kieltä riittävästi? Entä jos en aivan tarkkaan tiedä oikeuksiani: Saako juuri minä äänestää? Voinko liittyä erilaisiin yhteisöihin tai yhdistyksiin? Saanko asettua ehdolle? Saanko ilmaista kantani, vaikka epäilisinkin tietojani päätösasiassa? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on kyllä!

Kyllä, mutta miksi juuri minun tulee saada vaikuttaa työ-, opiskelu- ja harrastuselämässä? Miksi minun pitää voida toimia kunnallisella, tulevalla maakunnallisella tasolla ja jopa valtakunnallisestikin? Minun, joka olen vasta maahan tullut tai jo kauan täällä asunut, tai minun, joka kuulun kansallisvähemmistöön, ns. vanhaan vähemmistöön tai vaikkapa maamme alkuperäiskansaan.

Kaikkien meidän pitää päästä päättämään siksi, että vain aktiivinen toimijuus ja osallisuus rakentavat aitoa kulttuurienvälisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kuuluminen kantaväestön rinnalla ”meihin” ja sitä kautta integroituminen suomalaiseen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaativat panosta sekä minulta itseltäni että myös muilta: minun osani on osallistuminen, mukaan lähteminen; muiden taas osallistaminen ja mukaan ottaminen. Molemmat ovat yhtä tärkeitä positioita vastavuoroisessa, tasavertaisessa ja voimauttavassa dialogissamme. Ei jäädä eikä jätetä yksin.

Kun siis pääsen ihan omana itsenäni, taitoineni ja puutteineni, osaksi tätä yhteistä yhteiskuntaamme, keskinäinen vuorovaikutuksemme lisääntyy. Sen myötä luottamus kasvaa, ja parhaassa tapauksessa myös eri väestönosien keskinäiset ennakkoluulot vähenevät. Paras visio tällöin on, että syrjäytyminen ja turhautuminen vähenevät ja että yksinäisyys ja arvottomuuden tunne hälvenevät. Näin myönteisesti ajatellaan esimerkiksi Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa eli ETNO:ssa. Samaa tarkoitetaan, kun Matarassa puhutaan aktiivisesta kansalaistoiminnasta, välittämisestä ja vapaaehtoistyöstä. Eikä tietystikään vain puhuta, vaan koko ajan toimitaan yhdessä näiden tärkeiden ja hieman idealististenkin tavoitteiden toteuttamiseksi.

Instituutioiden, infrastruktuurien ja päätöksentekojärjestelmien tunteminen on toki tärkeää, ja niistä pitää jakaa tietoa, mutta arkinen kanssakäyminen ihan tavallisissa vuorovaikutustilanteissa on vielä tärkeämpää. Haasteena on siis rohkaista itse kutakin yksilöä osallistumaan ja löytämään oman paikkansa. Siten saamme mahdollisimman monet erilaiset äänet kuuluville yhteisöissä, yhdistyksissä ja yhteiskunnassa. Muistetaanko tämä tulevissa kuntavaaleissa?

Maritta Stoor-Lehtonen
FM
Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Rs Bárbmu ry:n jäsen
Keski-Suomen ja Pirkanmaan ETNO:n jäsen

Kansalaisjärjestöjä on nimitetty sateentekijöiksi. Sateentekijät osallistuvat ja mahdollistavat yhteisöllisyyttä. Toimiessaan he raikastavat ja kostuttavat ympärillään olevia, jolloin kaikki piristyvät. Näin lisääntyy luottamus yhteiskunnassa. Kolmen viikon havaintojeni perusteella, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen eli KYT:n tuoreena toiminnanjohtajana, voisin vakuuttaa tämän professori Juho Saaren kuvaileman mekanismin paikkansa pitäväksi. - Joka kerta kun Kansalaistoiminnankeskus Mataran ovesta sisälle astuu, on vastassa piristävä ilmapiiri, elämän tuntua ja ihmisiä tavattavissa!

Yksinäisyydestä ja sen vähentämisestä on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu tavallista enemmän. Juuri kun olin kotisohvalla aikeissa lukea loppuun Yksinäisten Suomi -kirjan, huomasin että samasta teemasta käytiin kiinnostavaa keskustelua Ylen Yksinäisyys illassa (23.11.). Moniääninen porukka, professori Juho Saari mukaan lukien, pohti yksinäisyyden syitä, seurauksia ja ratkaisukeinoja. Yksinäisyys nähtiin yhteisenä pulmana ja parannuskeinoiksi ehdoteltiin niin yhteiskunnallisia päätöksiä kuin kansalaistenkin omaa aktiivisuutta.

Vapaaehtoistyön merkitys ja tuloksellisuus tuli selkeästi esille. Keskustelijat olivat sitä mieltä, että järjestöjen tärkeätä työtä tulee arvostaa, tukea ja rahoittaa jatkossakin. Tästä monissa keskusteluissa vallitsevasta yksimielisyydestä huolimatta järjestötoiminnan tulevaisuus näyttää myös huolestuttavalta.

Miten tulevassa maakuntarakenteessa tuetaan järjestöjen toimintaa? Ketkä ovat kumppaneita jatkossa? Näitä kysymyksiä KYT esittää Keski-Suomen päättäjille ja maakuntauudistuksen suunnittelijoille. Ja kaikkien sateentekijöiden on samalla syytä tuoda selkeästi julki toimintansa tulokset ja vaikutukset. Mitä lääkkeitä on tarjolla kansansairauteen nimeltä yksinäisyys!

On tärkeää, että yksinäisyydestä keskustellaan ja ilmiötä piiritetään useiden tieteenalojen näkökulmista. Yksinäiseksi ei jouduta vain tietyistä syistä. Yksinäisyyttä ei myöskään vähennetä patistamalla vain yksilöitä tai ainoastaan päätöksentekijöitä muuttamaan toimintaansa.

Huomion arvoista on se, että yksinäisyydellä nähdään tutkitusti selkeät kytkökset monenlaiseen huono-osaisuuteen. Sosiaalinen eristyneisyys eli sosiaalisten suhteiden puute on yhteydessä myös korostuneeseen kuolleisuusriskiin. Tällaisia tuloksia saatiin tänä syksynä Jyväskylän yliopistossa Yksin yhteiskunnassa -hankkeen tutkimusryhmässä. Vastaavia tuloksia on aiemmin uutisoitu myös yhdysvaltalaistutkijoilta, joiden mukaan sosiaalisten suhteiden vähäisyys on lihavuutta ja tupakointiakin merkittävämpi terveysriski.

Huolehtiessamme omista sosiaalisista suhteistamme ja tukiessamme ihmisten kanssakäymistä vähennämme samalla merkittävää hyvinvoinnin riskitekijää.

Raili Haaki
Toiminnanjohtaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Joulukuun ensimmäinen viikko on nimetty vapaaehtoistoiminnan viikoksi. Meillä Matarassa viikko näkyy niin, että torstaina 1.12. kansalaistoiminnankeskus täyttyy vapaaehtoistoiminnan paikkoja markkinoivista yhteisöistä Vapaaehtoiseksi! –messutapahtuman myötä. Messut ovat vapaaehtoistyötä etsivien ja vapaaehtoistyötä tarjoavien yhteisöjen kohtaamispaikka.

Kansalaisareena ry on järjestänyt jo kolme kertaa Vuoden vapaaehtoinen –kampanjan. Palkinnon saajaksi ehdotettiin 82 vapaaehtoista, 37 paikkakunnalta. Neljä näistä ehdokkaista on jyväskyläläisiä: Anja Ahonen, Sirpa Nieminen, Roope Niinivirta ja Mika Virta. Voittaja julkistetaan Helsingin Vapaaehtoistoiminnan messujen yhteydessä 3.12.2016.

Vapari – Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelujen toiminnan tarkoituksena on jyväskyläläisten hyvinvoinnin lisääminen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia tarjoamalla. Jyväskylän kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena ovat aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat – eli toimintamme on strategian syvintä toteuttamista.

Blogin otsikko ”Kun tukea tarvitaan, on vapaaehtoinen lähellä” – on tämän vuoden Vapaaehtoisten päivän teema. Se kuvaa hyvin myös Vaparissa koettuja tilanteita. Koordinoimme yhteistyössä SPR:n Jyväskylän osaston kanssa Vapaaehtoista asiointiapua ja Liikuntaluotsitoimintaa kaupungin liikuntapalvelujen kanssa. Molemmissa toiminnoissa tukea tarjotaan sellaisille, jotka jostakin syystä eivät selviä yksin arjessaan. Asiointiavun asiakas on tyypillisesti iäkäs ihminen, joka on menossa lääkäriin tai tutkimuksiin. Liikuntaluotsit taas aktivoivat ihmisiä liikkumaan – siinä toiminnassa avun vastaanottajina on myös nuorempia ihmisiä.

Vapaaehtoistoiminta tai vapaaehtoistyö on moniulotteinen ilmiö, joka on noussut kolmannen sektorin merkityksen lisääntymisen myötä tärkeäksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Yksi osa tätä keskustelua on viime päivinä esiin noussut osallistuvan sosiaaliturvan malli. Taloussanomat kirjoitti muun muassa, että ”työttömät joutuvat vapaaehtoistöihin”. Vapaaehtoistyöhön ei kyllä passiteta eikä jouduta.

Filosofi ja kirjailija Lauri Järvilehto kirjoitti blogissaan näin: ”Suorittavat työt tulevat todennäköisesti katoamaan lähes kokonaan. On myös täysin mahdollista, että meidän elinaikanamme on otettava hyppy työnjälkeiseen aikaan: perustulolla turvattuun yhteiskuntaan, jossa työ ei ole enää osa kaikkien arkipäivää. Tästä syystä meidän täytyisi myös valmistautua siihen, että työnkuvasta riippumatta jokaisella ihmisellä olisi mahdollista löytää arkeen mielekästä tekemistä, sai siitä sitten palkkaa tai ei.”
http://puheenpalo.fi/2016/03/16/menestyksen-jaljilla-tulevaisuus/

Uusimpien tutkimusten mukaan hyväntekeminen ja myötätuntoisuus lisäävät tekijänsä onnellisuutta ja hyvinvointia. ”Myötätunto edistää yksilössä muun muassa onnellisuuden tunnetta, terveyttä ja eliniän ennustetta. Myötätuntoinen ihminen voi sekä fyysisesti että psyykkisesti paremmin kuin vähemmän myötätuntoinen ja auttavainen” – sanoo vapaaehtoistoiminnan tutkija Anne Birgitta Pessi.

Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta kuin joulutähti!

 

Anne Laimio
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palvelut - Vapari

Kansalaistoiminnankeskus Matarassa oli kaikilla hymy erityisen herkässä 12.10., kun Matka halki Mataran -tapahtuma toi 250 eri alojen opiskelijaa keskuksen tiloihin tutustumaan yhdistysten toimintaan. Koko päivän Mataran käytävät kuhisivat innostuneita opiskelijoita ja nähtiinpä myös hyväntuulinen kuningatar Elisabeth katsastamassa järjestöjen esittelypisteitä!

Matka halki Mataran -opiskelijasuunnistus on vuosittainen Jyvässeudun oppilaitosten opiskelijoille suunnattu rento ja leikkimielinen tutustumiskierros Kansalaistoiminnankeskukseen, siellä toimiviin järjestöihin ja muihin alueen yhdistyksiin. Kurkistus järjestöjen maailmaan avaa uusia näkökulmia opiskelijoille ja antaa eväitä työelämää varten. Järjestöistä voi löytyä opintojen oheen mielekästä vapaaehtoistyötä, jonka kautta pääse kartuttamaan osaamistaan. Kolmas sektori on monelle tulevalle ammattilaisille myös tärkeä yhteistyökumppani ja jopa mahdollinen työllistäjä.

Opiskelijoiden kierrettävänä Matarassa oli yli 30 esittelypistettä, joten tarjolla oli hyvin monipuolinen kattaus eri asioiden parissa toimivia yhdistyksiä. Omasta toiminnastaan kertomassa olivat muun muassa Youth Against Drugs ry, Jyväskylän seudun invalidit ry ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry. ”Meidän pisteellämme kävi todella kivasti väkeä, oikein positiivisella asenteella varustettuja ja tiedonhaluisia nuoria. Olipa hyvä, että lähdimme mukaan!”, kehuivat Ritva Tourunen ja Tapani Reinikka Keski-Suomen Epilepsiayhdistyksestä.

Moni opiskelija löysi reitin varrelta aivan uusia tuttavuuksia ja viihtyi kiinnostavan yhdistyksen juttusilla pitkänkin aikaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutustumiskierrokselle oli lähtenyt luokkatovereineen fysioterapian opiskelija Erik Niemi. ”Löysin jo monta uutta juttua ja omien opintojeni näkökulmasta kiinnostavia järjestöjä. Esimerkiksi Sydänpiiri ja Nuksu tekevät todella tärkeää työtä.”, kertoi hymyilevä Erik jo ensimmäisten esittelypisteiden jälkeen. ”Tällainen päivä avaa hyvin silmiä, kun tajuaa kuinka monessa jutussa järjestöt ovatkaan mukana.”

Matka halki Mataran -tapahtumaan voi tutustua kuvina ja videoina Instagramissa ja Facebookissa hakemalla tunnisteella #mataranmatka. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kansalaistoiminnankeskus Matara, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä aikuisopisto, Jyväskylän yliopisto sekä tietysti lukuisat esittelypisteitään pitäneet yhdistykset.

Katariina Luoto
Järjestöohjaaja
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
KYT-järjestöpalvelut