”Se on jotenkin tosi hienoa ja kannustaa vaikuttamaan, kun näkee ja kokee, että meitä nuoria halutaan oikeasti kuunnella ja meidän asiat on tärkeitä”.
Meillä kaikilla on tarve osallisuuteen. Osallisuudessa on monia eri tasoja – se on joukkoon kuulumista, mahdollisuutta ilmaista oma mielipiteensä ja saada aikaan muutosta, mahdollisuutta vaikuttaa omaan arkeensa, lähiympäristöönsä ja yhteiskuntaan sekä toimia itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Nämä osallisuuden kokemukset kantavat elämässä. Erityisen tärkeää on huolehtia nuorten osallisuudesta, sillä nuorten mahdollisuudet osallisuuteen ja vaikuttamiseen ratkaisevat, millaisessa Suomessa elämme 20 vuoden kuluttua. Nuorten osallisuuden kokemukset varmistavat hyviä tulevaisuuden tekijöitä ja päättäjiä sekä rakentavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä.
Osallisuudella on merkitystä myös tässä hetkessä. Osallisuuden kokemukset vahvistavat hyvinvointia, tarjoavat mahdollisuuden oppia ja kehittyä sekä vahvistavat luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Osallisuus rakentaa parempia palveluita ja laadukkaampaa toimintaa sekä sitouttaa nuoria mukaan. Kuulluksi tuleminen itseä koskevissa palveluissa on nuorten oikeus. Kun saadaan vahvistettua nuorten käsitystä omasta toimijuudestaan ja mahdollisuudestaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, lisääntyy myös kaikkien muiden toimintojen ja palvelujen vaikuttavuus.
No, miten sitten varmistetaan osallisuuden hyvinvointivaikutukset nuorelle itselleen, ympäröiville yhteisöille sekä yhteiskunnalle? Miten esimerkiksi järjestöjen toiminnassa voidaan edistää nuorten osallisuutta?
Hyvään osallisuuteen tarvitaan nuorten ja aikuisten vuoropuhelua, keskinäistä oppimista ja luottamista. Lähtökohtana on asenne – halu kuulla ja oppia nuorilta. Monesti nuorilla on kokemuksia siitä, ettei heitä oteta ikänsä vuoksi vakavasti. Toisaalta nuori voi myös kokea, ettei itse tiedä asiasta tarpeeksi voidakseen vaikuttaa. Kuitenkin jokaisella nuorella on paljon osaamista, tietoa ja taitoja. Kaikki nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Siksi on tärkeää korostaa nuorelle, että hänen omat kokemuksensa ja tietonsa riittävät ja niistä ollaan kiinnostuneita.
Nuorille voi antaa tietoa käsiteltävästä asiasta, ja erityisesti olla avoin vaikuttamisen prosessista. Mihin tarkoitukseen nuorten ajatuksia kerätään, miten niitä hyödynnetään ja mitä prosessissa tapahtuu? Jos nuorelle jää epäselväksi, mihin ja miten hänen mielipidettään käytetään, on vaarana kokemus siitä, että mielipiteen kertominen oli merkityksetöntä. Tämä puolestaan vaarantaa osallistumisen myös tulevaisuudessa. Siksi prosessin lopuksi on tärkeä kuvata nuorille lopputulos sekä se, miten nuorten panos lopputuloksessa näkyy.
Nuoret ovat erilaisia, aivan kuten aikuisetkin. Nuorilla on erilaisia taustoja, persoonallisuuksia, tapoja ymmärtää ja sisäistää asioita. Siksi tarvitaan myös erilaisia mahdollisuuksia osallistua – toinen haluaa ottaa enemmän vastuuta ja toimia, toinen tykkää käydä klikkaamassa äänensä kuuluviin some-äänestyksen kautta. Onneksi erilaisia työkaluja ja menetelmiä on monia. Tarvitaan vain uskallusta kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Nuorilta voi aina myös kysyä suoraan, mikä tapa tuntuisi heistä luontaiselta!
Me Nuorten Suomella kerromme mielellämme lisää vinkkejä nuorten osallistamiseen. Haluamme tukea organisaatioita ja rakenteiden kehittymistä niin, että mahdollisimman monella nuorella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Mareena Laine, Osallisuuden asiantuntija, Nuorten Suomi ry
